Nimbin. Love. Peace.

tue 21/6/11
9:20
Terkkuja Nes South Walesista! Jätettiin tosiaan tänään Queensland taaksemme vilkaisemattakaan Gold Coasteihin tai Surfers Paradiseihin. Ajettiin suoraan kaiken hienon ja mahtavan must seen ohi. Ja ollaan taas vaihteeksi keskellä ei mitään.

Päivän päätavoite oli kirjasto ja se onnistui. Välihuomautus oli cheap Tuesday kaikissa pizzapaikoissa. Sekin onnistui.

thu 23/6/11
9:55am
Terkkuja Nimbinistä. Cannabis capital of Australia, ne väittävät postikorteissa. I went to Nimbin, but I didn't inhale, ne vitsailevat toisissa.

Siisti ja rento mesta! Pieni, hippi ja turisti. Vieläkin omalaatuinen, kaunis ja hippi pikkukylä, mutta selvästi on sana kiirinyt backpackereiden ja varmaan paikallistenkin keskuudessa ja ihmisiä on melko paljon. Muutamia vuosia sitten olisi varmaan ollut eri.

Täällä infossa oli töissä hassu mies ja se neuvoi meidät YHA:n hostelliin, Nimbin Roxiin ja tämä on kyllä upea mesta! Ihan kuin jostain etelän saarilta ja sitten lehmäpelto vieressä. Wau! Ja ihan maalla (niinkuin Nimbin muutenkin), 10min kävelymatka kaupunkiin. Ei paha.

fri 24/6/11
8:10pm
Edellinen juttu jäi vähän kesken. Kirjoittelin sitä kun Jonne oli suihkussa ja kas, se tuli pois sieltä joskus. Ja sen jälkeen piti kasata sänkyä ja checkautua ulos hostellista.

Keskiviikkona tosiaan infon hauska mies opasti meidät Nimbin Roxiin, joka tosiaan oli upea, siisti ja luksus. Uima-allas, upeat maisemat, kiipeilypuu, sisäkeittiö ja telkkarillinen ja takallinen olohuone.. (Niin, ettäkö sisäkeittiö olisi merkki luksuksesta, mutta jos seuraavassa paikassa ei ole..) Vaihtoehtoisia majoitusvaihtoehtoja dormien lisäksi hut tai tiipii.. Ja auto, mikä me valittiin. $13/pp, eli kalliimpi kuin Emuresortti oli, mutta karavaaniparkkikin $23. Ja hostellit kuitenkin kivempia! Eli sinänsä ei paha.

Kun saavuttiin hostellille kello oli jotain vaille kaksi ja respa oli tauolla (1:30-3:30). Hengailtiin hetki hostellilla, join teen ja katseltiin ympärillemme.. Hiljaista, ei nähty ketään! Päätettiin käppäillä kaupunkiin ajan kuluksi.

Kävellen matkaan meni tosiaan 10min yhteen suuntaan. Hävettää sanoa "mukava lenkki" koska matka niin lyhyt, mutta tällä kunnolla ehkä ihan oikeutettua? Päästiin kaupunkiin ja heti ensimmäisellä nurkalla oli hippi kyselemässä haluttaisiinko poltettavaa. Eikä jäänyt ainoaksi kaupustelijaksi. Suhteellisen avoimesti ja kovaäänisesti tekevät kauppaa. Kaupungissa on kuitenkin poliisikin, mutta taitaa aikalailla katsoa touhua sormien läpi. Nimbin on oma kulttuurinsa.

Käveltiin ja kierreltiin aikamme ja palattiin takaisin lähtöpisteeseen, eli hostellille.

Respa ei vieläkään ollut auki, istuttiin ja odotettiin. Sain (kyseenalaisella menestyksellä, kenttä oli surkea!) soitettua Balmain Backpackersiin ja varattua hostellin meille.. Kuitenkin kai vain neljäksi yöksi kuudentoista sijaan? Pitäisi kai soittaa uudelleen ja kysyä asiasta, mutta kenttä..

Checkauduttiin sisään.. Kysyttiin mahdollisista töistä, mutta vasta viikon päästä, eli otettiin yksi yö autossa. Respatyttö esitteli paikat: kylppäri/vessat menevät järjestyksessä puut ja kukat. Hauskaa.

Ilta meni leppoisasti ruokaa tehden ja hengaillen.

Seuraavana aamuna oli tarkoitus lähteä pois ja jatkaa matkaa. Pysähdyttiin kaupungissa vielä, että sain otettua muutamia kuvia, kun edellisellä illalla kameran olemassaolo oli unohtunut. Käppäiltiin katua edestakaisin ja käytiin Nimbin museossakin! Oli siisti. Vähän kuin rojuaitan ja taidegallerian sekoitus. Ruohoista, sienistä ym. muista luonnon antimista (Nimbin lifestyle) melko paljon.

Yhdestä kaupasta ostin ohutta hamppunarua, postikortin ja muutamia julisteita. Olin onnellinen.

Käppäiltiin ja hengailtiin rauhassa auringon paisteessa ja Jonne halusi jäädä vielä toiseksi yöksi. Olin aluksi vähän nihkeä, mutta okei. Tarkoitus oli mennä karavaaniparkkiin, mutta kukaan ei tullut ottamaan meitä vastaan vaikka hengailtiin pitkään ja soiteltiin kelloa. Ei väkisin.

Mentiin puistoon tekemään lounasta ja miettimään tulevaisuutta. Päätettiin mennä hostelliin toiseksikin yöksi, tälläkertaa Roxin naapuriin, Rainbow Retreattiin.

Heti kun päästiin hostellin pihaan, pystyi aikalailla sanomaan, että erilainen mesta kuin Rox (! Eli hökkeleitä, ei taloja, rakennuksia tai telttoja saatikka muita ylellisyyksiä) ja kaikki vähän hujan hajan. Melkein teki mieli kääntyä toimiston ovella ympäri ja mennä vaan takaisin Roxiin, mutta hei! Kokemus. Ja vain yksi yö. Sitäpaitsi Rox oli semikuollut, Rainbowssa näkyi edes porukkaa! Ja hinta sama (etteikö se $13 tuntunut vähän kiskonnalta tuossa paikassa).

Noh, anyways, checkauduttiin sisälle, parkkeerattiin auto ja laitettiin sänky. Istuttiin nurmikolle (kuten kunnon hipit ainakin) hengailemaan, Jonne soitteli kitaraa ja itse väsäilin koruja hamppunarusta ja simpukoista. Hand made in Nimbin, 100% aussie hemp.

Istuksittiin aikamme, kunnes päätettiin, että vähän tylsää. Käytiin kävelemässä joen rannassa ja lähdettiin käymään kaupungissa. Ostettiin terveysruokakaupasta soy chipsejä (tms. sweet chili ja cheese makuja)ja auringonkukansiemeniä (lol, taidan muuttua linnuksi) ja mentiin istuksimaan ja mutustelemaan niitä. Ja sen hengaussession jälkeen palattiin hostellille.

Joskus öbaut auringonlaskun maissa velhon näköinen hippi tuli frettinsä kanssa paljain jaloin ja korkealla kysymään, huolehtisinko sen fretistä sen aikaa kun se itse tekee ruokaa. No tottakai! Vaikka sitten olin vähän jumissa kylmässä auton vieressä, kun enhän minä uskaltanut liikahtaakaan nukkuva fretti sylissäni! Lähellä oli pari nuotiota, jonne olisi voinut mennä, mutta ei.

(Fretinherättämispelko kyllä osoittautui turhaksi! Fretti nukkuin kuin ruumis omistajan roikotteluista ja vääntelyistä huolimatta. Voi eläin raukkaa, tuskin ihan normaali..) Velho tuli kuitenkin takaisin katsomaan otustaan, huomasi meidän jäätyvän ja opasti meidät kattopellistä ja huovista rakennettuun kotaan, jonne teki tulenkin puolestamme. Mukavaa. Ja lähti takaisin tekemään ruokaa keittiöön, kun ei aiemmin ollut ollut tilaa.

Pikkuhiljaa kotaan alkoi suojan ja tulen perässä valua muitakin ihmisiä ja pian velhokin palasi. Hengattiin ja juteltiin. Ili ihan kivaa. Syötin fetin ja pidin sitä sylissä. Mentiin aikaisin nukkumaan.

Tänään aamulla herättiin vasta kymmenen aikaan: yöllä oli tajuttoman kylmä, eikä saanut nukuttua kunnolla. Tehtiin vaih aamupala ja lähdettiin pois. Käytiin ennen lähtöä kuitenkin vielä terveyskaupasta lisää herkkua.

Lisbonissa(?) käytiin tankkaamassa ja sieltä jatkettiin matkaa suoraan Graftoniin. Graftonista etsittiin kirjasto, päästiin nettiin ja pistin autosta ilmoituksen GumTreehin, vaikkei vielä olla edes Sydneyssä. Semi koht akuitenkin ja katsoo miten käy (nyt ollaan kentättömissä (ja vähän saldottomissakin) levähdyspaikalla. Yksi autoa koskeva tekstiiviesti tullut ja yksi voicemaili, mitä en päässyt kuuntelemaan. Miksei olla jo Sydneyssä tai edes kentällisellä alueella?! Ja pyysin autosta $2,500! LoL.)

Aurinko oli jo laskemassa kun poistuttiin kirjastosta ja koska kauppa ja säätökin vieävät aikaa, tultiin vain suoraan tähän lepopaikalle 7km Graftonista pois. Tehtiin ruokaa ja Jonne sääti lyhdyn kanssa (se toimii vain satunnaisesti hyvällä onnella). Juotiin kahvitkin, pestiin hampaat ja tultiin nukkumaan.

Valitsen sinut, Echidnamon

thu 9/6/11
9:50pm
No eiköhän tänään sitten ole pilvistä ja vähän viileää. Sateista luvattu sunnuntaihin asti koko rannikolle. Juuri eilen hehkutin.. Perus?

Ollaan lähellä Rockhamptonia, Emu Parkissa. Oli tarkoitus öbaut huomenna mennä Great Keppel Islandille katselemaan ja snorklailemaan vähän Great Barrier Reefille, mutta koska säät, niin en tiedä.

Löydettiin edellisen paikan infotyyppien (ihania, hupsuja ihmisiä!) avulla Emus Beach Resort & Backpackers, jossa voidaan olla $10/auto/yö ja käytännössä hengata telkkaria katsellen sisällä koko aika, käyttää keittiötä, kylppäriä, uima-allasta.. Kuten kaikki muutkin. Yöt vaan nukutaan autossa! Joo, yöt, monikossa. Suunniteltiin, että oltaisiin täällä varmaan maanantaihin asti. Että odotetaan että sateet menee ohi ja käydään sitten saarella. Paikka vaikuttaa kivalta tähän mennessä. Vähän autio, mutta kausi kai vähän ohi? Tai paikka niin uusi, ettei kukaan tiedä? Ainakin vaikuttaa uudelta ja siistiltä!

Aamulla heräsin taas ennen kasia, vaikken yöllä ihan kamalan hyvin nukkunutkaan. Näin nokkasiilin kuitenkin!! Onneksi jonne tuli herättämään ja hakemaan kameraa. Ihana ja mainio otus! Pokemon.

Lähdettiin Rockhamptoniin nettiin, kun st.Lawrencen huisin iso kirjasto sattui olemaan juuri torstaisin kiinni.. Matkalla pysähdyttiin Malbroughissa hilloleivällä.

Kolmas mäkki tärppäsi. Soli liikeskeskuksessa ja sieltä löytyi vihdoin pistorasia.. josta vartiasetä käski meidän luopua melko piakkoin, tiedä sitten miksi.. Pistin jokatapauksessa viestiä RTA:lle (Roads and Traffic Authority) ja kyselin vähän miten auton myymisen kanssa, kun netistä ei löytynyt vastausta. Toivottavasti vastaisivat pian!

Kun tietokoneen akku loppui, lähdettiin kohti yöpaikkaa vähän takaisin päin. Tänne suuntaan tultiin sattumalta, koska piti tutkailla lauttajuttuja saarelle.. ja sitten eksyttiin tänne. Ei paha.

Koska en osaa julkaista tekstejä reaaliajassa, pitäkää silmällä päivämääriä.

fri 10/6/11
7:50am

Joskus on ihan kiva herätä heti seitsemän jälkeen. Voi keitellä vettä rauhassa instantkahvipuuterinsa sekaan, laittaa koneen kiinni seinään, istua sohvalle ja katsoa telkkarista McGyveriä.. Ei ketään missään!

Nojoo, vaikka olen monena aamuna, ehkä jokaisena(?) nyt viimeaikoina, herännyt viimeistään kahdeksalta, ei ihan näin luksusta ole ollut sitten Melbournen. Koska sen jälkeen ei olla oltu hostellissa, autossa vaan. Yksi yö motellissa, mutta sieltäkin piti checkautua ulos, eikä siis voinut herätä rauhassa ilman herätystä ja ajatusta kiireettömyydestä.

Eilen sattumalta mentiin Rockhamptonin vieressä olevaan kaupunkiin Yeppooniin ja sieltä sekavat infotyypit opastivat meidät Emus Beach Resort & Backpackers nimiseen hostelliin, jonka parkkipaikalle pysäköitiin automme. Homman nimi on siis, että nukutaan autossa, mutta ollaan vapaita muuten käyttämään hostellia, kuten kuka tahansa. Ja lysti maksaa $10/auto. Eli viisi dollaria per nokka. Ihan kohtuullista!

Pysytään täällä varmaan öbaut ensi viikon alkuun asti. Tottakai täällä on nytten kylmin päivä öbaut kuuteen viikkoon ja sadetta ja viileää on luvattu koko loppuviikoksi. Nice. Ajateltiin menevämme Great Keppel Islandille, joka on tässä vieressä, mutta eihän snorklailu ja luonnon ihastelu ole yhtään mukavaa sateessa. Toivotaan siis hyviä ilmoja ja sillävälin hengaillaan hostellilla ja Emu Parkissa, jossa hostelli siis sijaitsee. Ehkä ihan kiva vaihteeksi näin, ettei tarvitse ajaa autoa ollenkaan.  Ja onpahan aikaa päivitellä blogia – se on ihan vähän jäänyt nyt viimeaikoina.

Eli sarjassamme ennenmuinoin, First things First. Based on real events and ch.s diary.

sun 22/5/11
12:35am

Eilen piti olla maailmanloppu jonkun amerikkalaisen papin mukaan. Ainoa, mikä loppui, oli hostellilla hengailu: jatkettiin matkaa pois Melbournesta ja hyvästeltiin hostellielämä. Tervetuloa autoyöt! Taas vaihteeksi ollaan huoltsikan ”pihassa” 51km länteen Melbsistä kohti Great Ocean Roadia.

Eilen juhlittiin vähän läksiäisiä, joten hostellilta lähdettiin vasta viiden jälkeen, koska krapula ja väsymys. Huone piti kyllä luovuttaa jo kymmeneltä, joten päivä sujui leppoisasti hostellilla yleisissä tiloissa hengaillen.

Eilen käytiin kanssa heittämässä Harrison lentokentälle joskus seitsemän maissa. Perjantai-ilta ja autolla kaupungin läpi. <3 Mä aina välillä niin rakastan autolla ajamista.

Jonne sai siis eilen ladattua auton akun töissä – JEE! Ja se ja Harri vaihtoivat auton renkaan! JEE! Ei siis ainakaan ole mitään käytännön estettä reissun epäonnistumiselle? Eiköhän se tästä!

Tultiin tosiaan juuri takaisin huoltsikalta, istuttiin siellä monta tuntia telkkaria tuijottaen. Surullista? Hauskaa  Tuntuu, että meillä on liikaa kamaa autossa..

Tasmania - Penguin ja pingviinit

Hei taas. Vasta kolmatta kertaa tänään. Voipi olla, että pidetään tämän päivän kirjoittelusaldo siinä "kolmas kerta toden sanoo" (sanonnasta varmaan lisää, kun kerron teille miten meidän Great Ocean Road tälläkertaa sujui) ja jatketaan kirjoittelua taas huomenna. Toivottavasti. (Tai vähemmän toivottavasti.. En oikein tiedä, toivonko saavani pikaisesti töitä vai luvan lomailla sen aikaa kun Jonne käy töissä.. Kumpikin kun on ihan houkutteleva ajatus..)

Päivän viimeinen aihe tänään on Tasmanian ensimmäinen päivä. Eletään siis vuotta 2011, kuukautta huhtikuu ja päivää sunnuntai päivämäärältään seitsemästoista. Ja päivä jäi historiaan tosiaan siitä, että se oli ch.n ensimmäinen päivä Tasmaniassa ja ensimmäinen päivä kun näki niin paljon pingviinejä yhden päivän aikana. (Näinkö niitä oikeastikin? Se selviää kun luet tätä merkintää eteenpäin.)

Joo, ei ole ch.ta vähään aikaan kristillisissä osotteissa näkynyt, jossei jotain pikkuveljen rippijuhlia ym lasketa. :D

Herättiin tosiaan joskus viiden jälkeen, kun jengi kuulutteli ihmisiä valmistautumaan autokansille ja ajamaan autoaan ulos. Oltiin viimeisiä. Laiva oli satamassa siis kuuden aikaan, sen jälkeen lähtemisselvittelyjä.. Meni kuitenkin paljon nopeammin, kuin mitä laivaan pääseminen.

Laiva saapui Devonportiin ja jatkettiin samantien matkaa vähän lännemmäs, Penguin nimiseen kaupunkiin! Ja voih, miten siellä olikaan pingviinejä!

Vähän turisteja? No kai sitä välillä pitää olla!
Oli kanssa sunnuntai ja sunnuntaisin Penguinissa on markkinapäivä. Meillä oli hyvin aikaa tehä aamupalaa ja harrastaa yleistä hengailua ennen markkinoiden alkua 9 ja oltiin vissiin ensimmäiset ihmiset siellä! :D

Niillä oli siellä bändi ja kaikkea! Kunnon pikkukylän markkinatunnelmaa <3 Tykkäsin aika paljon! Ja kamalasti kaikkea ihanaa tavaraa, mikä ei kuitenkaan ehkä ihan autoelämään sovellu.. Muuten valikoima oli ehkä vähän pienempi kuin mitä Melbournessa ja silleenn.. Mutta tunnelma..

Vietettiin siellä vajaa viitisen tuntia. Käveltiin, ihmeteltiin, tutkittiin ja vain nautittiin olemisesta. Mahtava sunnuntai!

Markkinoiden jälkeen palattiin takaisin isolle pingviinille ja mentiin infosta kyselemään pingviineistä. (Niistä oikeista.) Infotäti oli kamalan pahoillaan ja kertoi, että kausi on ohi. Että Penguinissa ei ole yhtään pingviiniä enään, kaikki ovat lähteneet jonnekin muualle missä nyt talveaan viettävätkään, mutta vähän lännemmässä, Burniessa, on vielä kuulemma muutama jäljellä. Että jos ollaan onnekkaita ja pidetään sormet ristissä ja peukut pystyssä, saatetaan nähdä.

Ei oltu kovinkaan rohkaistuneita kyseisestä, mutta lähdettiin kuitenkin Burnieen, jos siellä kuitenkin olisi muutama.. Sielläkin mentiin infoon pingviinitiedustelulle, mutta setä selitti vain platypuksista. Sivulauseessa "joo, on tossa toi pingviiniobservatorio, kyllä siellä niitä on, platypuksia on tuollatäällä, teette ton kävelyn ja ..." Sedästä ei siis oikein ottanut selkoa, mutta ainakin kuulosti rohkaisevammalle, että niitä on.. Platypuksia siis ainakin.

 Pikkupingviini, fairy penguin, blue penguin.. Son siis tosiaan toi pienin noista. Ja muut on jotain muita pingviinejä.

Pingviineissä on se juttu, että ne tulevat esille vasta pimeällä/hämärällä, auringonlaskun jälkeen. Meillä oli siis aika paljon aikaa tuhlattavana ja tehtiin käppäilyä Burniessa. Oli aika paljon isompi paikka kun mitä Penguin. Ostettiin meille mm. paistinpannu. Jee. Tehtiin ruokaa ja odoteltiin pingviinejä saapuviksi.

Kun aurinko vihdoin laski, majoituttiin observatorion lähettyville ja tuijoteltiin kurkistusaukoista pimeään. Vähän ajan päästä pingviinejä näkyi jokapuolella! Tai siis niin ainakin luuli.. Silmät tekivät tepposia tai jotain, kun "pingviinit" eivät kuitenkaan minnekään liikkuneet. Taskulamput ja kamerat olivat tietenkin ankarasti kiellettyjä, pikkupingviineillä kun on herkät silmät.

Pimeään tuijottelua kesti aika kauan. Ja se alkoi käydä aika tylsäksi. Päätettiin kävellä vähän matkaa rantatietä pitkin ja lepuuttaa silmiä.

Ehdittiin kävellä ehkä kymmenen metriä, kun Jonne bongasi pingviinejä heinikosta. Niitä oli kolme ja aluksi nolivat suhteellisen kaukana ja piilossa, mutta kun vain hiljaa katseli ja ihmetteli, ne uskaltautuivat tulemaan vähän lähemmäs. Ja voi miten ne poseerasivat, jos vain omistaisin kameran jalan ja tarpeeksi hyvän kameran ilman salamaa kuvaamiseen... Voih. Ja niiden ääni? Muistutti vähän murinaa ja rääkymistä. Ei niin kaunista tai söpöä kuin olennot itsessään.

Tutkiskeltiin aikamme toisiamme, mutta muut paikalla olevat tajusivat meidän kai löytäneen kyseisiä pikkulintuja ja tulivat paikalle heilumaan ja ihmettelemään ja pelottelemaan lintuja pois. Myöhemmin ei enään niitä nähty, mutta olipahan nähty jo kerran. Voitiin mennä hyvillä mielellä nukkumaan.

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa se platypuspaikka, josta infosetä meille kovasti hehkutti. Se ei olisi pitkän matkan päässä, itseasiassa matkan varrellakin! Oltiin valmiiksi jo aika innoissamme platypuksista!

23.9.10

8:40am.

Eilen käytin Wagga Waggassa. Oli aika turha paikka. Infotätikin selosti tunteella ja tadolla ainoastaan sitä, miten sieltä pääsee pois, ei puolella ssanallakaan maininnut, että siellä olisi itsessään jotain nähtävää. Eikä varmasti olisi ollutkaan. Vaikka reissu oli sinänsä turha (paitsi että oli matkanvarrella), oli Wagga Wagga "so good we named it twice" käymisen arvoinen ihan vaan vaikka siksi, että voi sanoa käyneensä siellä. Siellä oli kanssa pienempi paikka, Gumli Gumli. Sekasin nämä täälläkin ovat.

Toissapäivänä taas käytiin Bordertownissa ja Hopetounissa. (Hopetounia en tiedä lasketaanko, koska se oli todella pieni mesta, mutta käytiinpähän siellä kuitenkin tankkaamassa ja juomassa kahvit.)

Bordertownissa kun päästiin infoon ja Jaska oli kyselemässä tarroista, infotäti innostui. Ennen kun Jaska sai sanottua lauseensa loppuun, infotäti: "Ai etsimään kenguruita? No meillä niitä on 20. Valkoisia kenguruja. Tiesittehän että kun niitä on monia eri lajeja: punasta, ruskeeta, harmaata.." ja niin edelleen. Emme olleet edes tienneet mistään Bordertownin kenguruista, mutta onneksi täti oli innokas kertomaan meille niistä. Käytiin siis katsastamassa kenguruita, saatiin monia kuviakin, hihuu! Ja parilla niistä oli vavvakenguru taskussa. Chillejä otuksia, kun eivät säntäile auton alle.

Hopetounissa taas tosiaan käytiin tankkaamassa ja juomassa kahvit paikallisesta konditoriasta. Tai konditoriatäti oli juuri sulkemassa, mutta teki meille instant coffet (australialaiset eivät näytä kuulleenkaan tavallisesta suodatinkahvista. Joko on instant coffe tai sitten capuccino, latte, long black (tuplaespresso)..Ja instant maistuu ihan vedelle, kun ei kukaan pistä jauhetta tarpeeksi (teelusikallisen! Naurettavaa.)). Syötiin myös piirakat, oli hyviä. Sellaisia Sweeney Todd mallisia lihapiirakoita. Omn. Ties minkä sedän täti on jauhanut mukaan..Nojoo. Kuitenkin, kun odoteltiin että kahvivesi kiehuu, täti kyseli kaikennäköistä reissustamme, mistä tulemme, minne menemme. Kun sanoimme että tosiaa Hopetounissa olemme vain ohikulkumatkalla (yllätys, kukapa sinne vartavasten haluaisi), täti innostui kertomaan heidän uudesta järvestään. Kaupunki oli vielä 12 kuukautta sitten ollut riippuvainen tankkiautoista, jotka toivat vettä kaupungin maanalaisiin säiliöihin. Nyt 12 kuukautta sitten tosiaan he olivat saaneet vesiputken ja - mitäpä muutakaan - täyttäneet järven itsellensä. Heh, totta, asiat tärkeysjärjestykseen. Mutta mesta kuulosti siistiltä, siellä oli myös vanhoihin viljasiiloihin tehty majatalohuoneita ja kaikkea muuta..Jatkettiin kuitenkin vain matkaa eteenpäin.

Toissapäivää edeltävänä päivänä taas käytiin Adelaidessa. Adelaide oli ihana, ihastuin siihen aika paljon. Soli iso kaupunki ja sitä ympäröivät kukkulat. Nättiä. Ja siellä oli kivan näköisiä ihmisiä katukuvassa, ei mikään takapajula, missä kaikki näyttävät vähän oudoilta. Son kanssa ei minkään rajalla, mutta silti (suhteellisen) lähellä kaikkea. Kierreltiin vähän aikaa kaupungilla ja tutustuttiin paikalliseen bussiasemaan. Siellä oli myös sarjakuvakauppa, missä oli Kingin Dark Tower sarjakuvia. Voi minua raukkaa, joudun siis vielä menemään uudestaan sinne ostamaan sarjakuvat pois niiden hyllystä omaan hyllyyn. Hihuu. Äiti kertoi että siellä on paljon suomalaisia, voisin itse liittyä yhdeksi niiden joukkoon..

Nyt ollaan öbaut viidenkymmenen kilometrin päässä Canberrasta, eikä Sydneyynkään ole enää montaa sataa kilometriä. Käytännössä kai voitaisiin siis olla siellä jo tänään, katsoo nyt, kuinka kauan viihdytään pääkaupungissa. Huomenna siis kuitenkin olemme jo Sydneyssä. Ei huonosti ajettu, ollaan oltu tienpäällä 15. asti, eli yhdeksättä päivää. Ja huomenna (viimeistään) perillä. Kymmenessä päivässä Australian halki.

Road Kills

Jaska
80
17 kengurua, 24 lintua, vompatti ja kissa

ch.
132
25 kengurua, 35 lintua, lammas, vompatti, kissa ja kolme kettua