AliceSprings

thu 2/6/11

5:20pm

Hyvät yöunet alkavat tuntumaan mahdottomalta ajatukselta täälläpäin maailmaa! Jos ei ole liian kylmä tai hiiriä, niin kyllä sitä keksitään jotain muuta kiusaksi. Väsyttää siis vieläkin!

Saatiin hyvin unta jne, mutta herättiin 1:30am meteliin. Joku koitti vittu tulla meidän autoon! Huutajat! Onneksi oltiin laitettu ovet lukkoon! Aamulla huomattiin, että bensaluukku auki ja korkki vähän matkan päässä maassa.. Sniffaavat bensaa, kun ei ole goonia?

Eikä siinä vielä kaikki! Kun saatiin se pois meidän auton kimpusta (itse puoliunessa vieläkin kaikesta huolimatta, Jonne kai huusi sille jotain), ne/se siirtyi seuraavan auton kimppuun! Jonne oli soittamassa poliisille, mutta ehtivät murtautua naapuriautoon ja häipyä paikalta ennen kun sai aikaiseksi.. Kiva naapurusto. Päätettiin, ettei vietetä Alice Springsissä enään toista yötä.

Käytiin uudestaan nukkumaan ja saatiin unta. Ja saman tien (siltä se ainakin tuntui) joku on koputtamassa ikkunaan ja osoittelee valoilla sisään. Ei Jeesus, Maria ja Puuseppä Jojo. Rangeri siellä koputteli ja kertoi, ettei Alice Springsissä saa nukkua autossa. Että sen pitää sakottaa meitä. Kivakiitti. Näytettiin ehkä tarpeeksi säälittäviltä, kun heltyivät vähän. Jos lähdettäisiin muualle, ei saada sakkoja. Ja kello oli 5:30! Olisivat odottaneet edes tunnin tai puolikin! Mielellään puolitoista. Ja tullut vasta sitten häätämään.

”Huonolle alueelle olette tulleet kaiken lisäksi. Tässä joen vieressä on vaarallista.”

Joo, tiedetään.. eiku ei. Mutta kiitos tiedosta.

Siirrettiin kamat kuskin penkiltä sängyn päälle ja lähdettiin eteenpäin. Mäkin pihaan venaamaan, että se aukeaisi (6am. Olisivat venanneet edes sen puoli tuntia ennen kuin tulivat herättämään..), että saisi kahvia ja aamupalaa.

Mäkki ennen kuutta.

Hengattiin Mäkissä jonkin aikaa, syötiin aamupalaa ja juotiin kaksi kuppia kahvia. Lähdettiin pois vasta vähän jälkeen yhdeksän. Kierreltiin ja lueskeltiin lehtipaikoissa lehtiä aikamme kuluksi, kun kamerakauppa aukesi vasta 10. Löysin jalan ja ostin linssinputsaimenkin. Ja lähdettiin leipäkaupan kautta kirjastoon. Kirjasto taas aukesi vasta 11! Eli lisää odottelua.. Kiva olla kerrankin hyvissä ajoin liikenteessä.

Kirjaston netti maksoi $4/hr. Maksettiin tunnista ja oli ihan shaibaa. Hitaampi kuin mäkkärissä! Justjust sai tärkeät hoidettua! Aamulla ei tosiaan netteilty ollenkaan kun ei pistorasioita ja akku ihan tyhmä.

Kirjastossa ei viihdytty liian pitkään. Lähdettiin kahvikaupan ja bensa-aseman kautta jatkamaan matkaa. Pysähdyttiin jollain lepopaikalla pesemässä hampaat ja syömässä tonnikalaleivät (oli 11 erilaista laatua/makua tonnikalaa.. Ollaan hc.). Siivosin kanssa ruokakassia. Tulos: 3pakettia nuudelia, kolme lämminkuppia ja vähän pastaa roskakoriin. Kiitos hiiri! Sovitaanko luovutusvoitto, ei tarvitse enää näyttää kuka on pomo! Tänään väsyttäisikin paljon..

Taas on nälkä kun hiiri söi kaikki ruuat!

Näillä eletään.

Mmm..Tonnikalaa..-.-

Sitten tultiin tänne. Tämä on lepopaikka tien varressa ja täällä on touto aasi. Olen leikkinyt kameralla paljon, jalka on hyvä keksintö!

pitäkää päivämääriä silmällä!

thu 26/5/11

10:55am.

Istuttiin eilen nuotiolla, eli haistaan savulle ja tänään pitäisi mennä Adelaideen. Ollaa siellä vain päivä ja jatketaan sitten matkaa. Harmi, mutta rahat.

Eilen herättiin taas joskus kymmenen maissa, tehtiin aamupalat jne ja jatkettiin matkaa. Seminopeasti hyvästeltiin Victoria ja saavuttiin South Australiaan. Maisema muuttui ensin hakkuuaukeaiseksi Suomeksi ja sitten vain aukeaksi. Paljon lampaita, vähän puita tai korkeusvaihteluja, kamala tuuli ja suoria teitä. Ihan vaihtelua teihin, jotka on pelkkää mutkaa. Eilen ei satanutkaan kamalasti, vähän ripotteli sillointällöin, mutta kun saavuttiin leiripaikalle saatiin istua iltaa kuivana. Melkein paistoi aurinkokin.

Heti kun saavuttiin SA ja tuli vähän isompi kaupunki, käytiin kaupasta ostamassa 4 pussia sipsiä. Vielä on kaksi jäljellä. Matka ja päivä sujui rattoisasti sipsiä syöden. Ruoaksi tehtiin vaihteeksi riisiä nuudelin sijaan.

9:40pm.

Eletään nykyään Adelaiden aikaa, eli puoli tuntia Melbournea jäljessä. Hullua.

Jonnekin heräsi joskus ennen kahtatoista, eli heti edellisen kirjoituksen jälkeen. Aamupalailtiin, hengattiin ja joskus varmaan yhden maissa lähdettiin matkaamaan eteenpäin. Mentiin lautan kyydissä vähän matkaa joen toiselle puolelle, ettei tarvinnut kiertää koko järveä (niin kuin tehtiin eilen) ja päästiin tielle A1 kohti Adelaidea.

Löydettiin ihan ekaksi Mäkki ja hengattiin siellä koneella hetki. Facebookissa oli kai ainakin 85 synttärionnittelua.. Hui! Hyvissä ajoin minäkin niihin sitten vastasin.. Muuta ihmeellistä ei nettiin kuulunut.

Adelaidesta ostettiin parit postikortit ja kirjoiteltiin niitä kahvikupillisten ääressä. Soli ainoa, mitä siellä tapahtui. Tuli pimeä ja lähdettiin pois. Löydettiin hyvin ulos kaupungista, ajettiin Dublinin läpi Prahrainiin yöksi ja nyt ollaan tässä. (Olisi pitänyt jäädä yöksi Dubliniin. Siellä oli kiva puisto vessoineen ja grilleineen, täällä vain sikana porukkaa eikä vessojakaan. Ja pitkän matkaa syrjätietä.) Tuli ihan nostalgiafiilis Dublinissa, kun siellä käytiin Jaskankin kanssa.

Stokattiin kanssa vähän ruokavaroja tulevia aavikkoseikkailuita keskellä ei mitään varten.

Salaattiperjantai

 Jatketaanko taas vähän ruokablogina? No onhan se pakko, kun kerrankin olin minä ihan itse, joka tein ruuan alusta loppuun. (Joo, meillä yleensä siis on niin, että Jonne kokkaa. Ei ole valittamista, mestarikokki!) Harvinaisen haastavaa kyllä oli, piti ihan pilkkoa sipulia, tomaattia ja avocadoa ja paistaa vähän kanaa. LoL. Mutta hyvää kuitenkin oli, Jonnestakin. (Saattoi kyllä vähän johtua chipotle salaattikastikkeestakin..)

Reseptiksi:
Tarvitset siis: salaattia, avocadoa, sipulia, tomaattia, kanaa: ihan niin paljon kuin tykkäät.
Kanan rintafile, suikaloi/leikkele/pilko mieleiseksisi palasiksi ja paista.
Itse maustoin kanat smoked paprikalla, currylla ja chili flaceseilla. Niitä saa laittaa ihan niin paljon tai vähän kuin kukakin haluaa, tai soveltaa kokonaan toisia mausteita. Ihan maun mukaan.
Pilkkoile kasvikset.
Heittele lautaselle sekasin tai järjestele jotenkin kivasti.
Lisää vähän salaattikastiketta tai nauti ihan tuollaisenaan.
Ota haarukka käteen ja pistele poskeen.

Yksinkertaista ja helppoa 8)

(Tykkään siitä, että täällä on oma keittiö, vähän rauhaa ja suhteellisesti tilaa touhuta.)

Ystävänpäiväistä

 Heihou ja hyvää Ystävänpäivää kaikille!

Itselläni on ollut tänään(kin) vapaapäivä ja päivä on kulunut rauhallisesti ja laiskasti. Kauppaan jaksettiin raahautua ja vähän pesin nyrkkipyykkiä, mutta mitään sen kehittävämpää ei ole tapahtunut. Äsken nautittiin ystävänpäiväateria (Omn!) ja ilta jatkuu yhtä rauhallisesti kuin alkoikin.

Kengurupihviä ja kasvista.

Blogi ei viimepäivinä ole kamalasti muistuttanut matkablogia, mutta menköön tämä merkintä vielä ruoka/käsityöblogina.

Lohkoperunoita, kasviksia ja kengurupihvejä. Ehkä parasta.

Eilinen päivä meni vielä enemmän lözziessä kuin tämä päivä. Ensinnäkin heräsin vasta kolmen jälkeen oikeasti. Välissä kävin siivoamassa vähän (joo, vaikka oli vapaapäivä). Käytiin lauantaina nauttimassa muutamat alkoholiannokset paikallisessa yöelämässä ja koska itselläni oli vapaapäivä, tein ystävänpalveluksen ja kävin siivoamassa, koska pääsin samantien nukkumaan takaisin. Yllättävän rattoisasti meni siivoukset!

Sukat sain tehtyä valmiiksi jo eilen, mutta ensimmäisellä koekäytöllä (onneksi en ollut ehtinyt vielä päätellä) totesin, että kantalaput ovat auttamatta liian pienet ja jalka ehkä muutenkin. Harmittelin vähän aikaa, mutta päätin kuitenkin, että purkaminen on kätevämpi, kuin joskus myöhemmin sitten tehdä kokonaan uudet, oikeankokoiset sukat.

Oikeanpuoleinen on siis alkuperäinen sukka, vasemmanpuoleinen uudelleen neulottu, oikeankokoiseksi  muokattu.

Nytten minulla on siis vieläkin sukkaprojekti vähän kesken, mutta eipähän vielä tarvitse miettiä, että mitä sitä sitten seuraavaksi näpertäisi. Eikä tällähetkellä villasukkien valmiiksisaamisellakaan kamala kiire ole, lämpötilat ovat taas korkeat.

Sitten taas asiasta kukkaruukkuun.

Hui, huomisen ohjelma muuttui osaltani työpäivästä kurssipäiväksi. Menen siis Tooleybuciin RSA (responsible service of alcohol) kurssille huomiseksi. HUI! Ne meinaavat pistää minut siis kaatamaan viinaakin! Ihanaahan se, mutta kun ihmiset selvinpäinkin nauravat/eivät ymmärrä mitä puhun, niin entäpä sitten hiprakassa?

Nojoo, tämä on kyllä taas niitä asioita, mitä etukäteen stressaan kamalasti, mutta kun joutuu itse tilanteeseen, huomaa, että kaikki oli ihan turhaa. Kaikesta selviää hengissä paitsi itse elämästä. (Eipä ollut kamalan lohduttavasti sanottu kyllä..O.O)

Naurettavaa on, että kurssi järjestetään Tooleybucissa, mikä on naurettavan paljon pienempi kylä, kuin mitä Swan Hill. Todennäköisesti (asia on siis aivan omaa järkeilyäni, eli todenperäisyydestä en mene täyteen takuuseen) seikka on se, että Tooleybuc on New South Walesin puolella, toisin kuin Swan Hill, joka on Victorian puolella. Ja vaikka asun Swan Hillissä ja duunipaikkakin on Swan Hillissa, ovat ne kuitenkin eri puolilla jokea. New South Walesin ja Victorian raja kun kulkee (ainakin täällä kohtaa) Murray riverissä ja Federal Hotel on joen rannalla, toisella puolella. Käyn siis töissä toisessa osavaltiossa.

Ja koska täällä kaikki pelaa osavaltioittain, on rsa:kin eri joka osavaltiossa (tiedä sitten kuinkako paljon, mutta omat rsa:nsa jokaisella osavaltiolla kuitenkin on). Ja (omaa järkeilyäni tosiaan) Tooleybuc on sitten kai lähin kylä New South Walesissa, jossa rsa kursseja järjestetään. Koska Federal pelaa New South Walesin sääntöjen mukaan.

Hankalaa ja naurettavaa, mutta eipähän huomenna tarvitse tehdä lounasvuoroa bistrossa..