Nimbin. Love. Peace.

tue 21/6/11
9:20
Terkkuja Nes South Walesista! Jätettiin tosiaan tänään Queensland taaksemme vilkaisemattakaan Gold Coasteihin tai Surfers Paradiseihin. Ajettiin suoraan kaiken hienon ja mahtavan must seen ohi. Ja ollaan taas vaihteeksi keskellä ei mitään.

Päivän päätavoite oli kirjasto ja se onnistui. Välihuomautus oli cheap Tuesday kaikissa pizzapaikoissa. Sekin onnistui.

thu 23/6/11
9:55am
Terkkuja Nimbinistä. Cannabis capital of Australia, ne väittävät postikorteissa. I went to Nimbin, but I didn't inhale, ne vitsailevat toisissa.

Siisti ja rento mesta! Pieni, hippi ja turisti. Vieläkin omalaatuinen, kaunis ja hippi pikkukylä, mutta selvästi on sana kiirinyt backpackereiden ja varmaan paikallistenkin keskuudessa ja ihmisiä on melko paljon. Muutamia vuosia sitten olisi varmaan ollut eri.

Täällä infossa oli töissä hassu mies ja se neuvoi meidät YHA:n hostelliin, Nimbin Roxiin ja tämä on kyllä upea mesta! Ihan kuin jostain etelän saarilta ja sitten lehmäpelto vieressä. Wau! Ja ihan maalla (niinkuin Nimbin muutenkin), 10min kävelymatka kaupunkiin. Ei paha.

fri 24/6/11
8:10pm
Edellinen juttu jäi vähän kesken. Kirjoittelin sitä kun Jonne oli suihkussa ja kas, se tuli pois sieltä joskus. Ja sen jälkeen piti kasata sänkyä ja checkautua ulos hostellista.

Keskiviikkona tosiaan infon hauska mies opasti meidät Nimbin Roxiin, joka tosiaan oli upea, siisti ja luksus. Uima-allas, upeat maisemat, kiipeilypuu, sisäkeittiö ja telkkarillinen ja takallinen olohuone.. (Niin, ettäkö sisäkeittiö olisi merkki luksuksesta, mutta jos seuraavassa paikassa ei ole..) Vaihtoehtoisia majoitusvaihtoehtoja dormien lisäksi hut tai tiipii.. Ja auto, mikä me valittiin. $13/pp, eli kalliimpi kuin Emuresortti oli, mutta karavaaniparkkikin $23. Ja hostellit kuitenkin kivempia! Eli sinänsä ei paha.

Kun saavuttiin hostellille kello oli jotain vaille kaksi ja respa oli tauolla (1:30-3:30). Hengailtiin hetki hostellilla, join teen ja katseltiin ympärillemme.. Hiljaista, ei nähty ketään! Päätettiin käppäillä kaupunkiin ajan kuluksi.

Kävellen matkaan meni tosiaan 10min yhteen suuntaan. Hävettää sanoa "mukava lenkki" koska matka niin lyhyt, mutta tällä kunnolla ehkä ihan oikeutettua? Päästiin kaupunkiin ja heti ensimmäisellä nurkalla oli hippi kyselemässä haluttaisiinko poltettavaa. Eikä jäänyt ainoaksi kaupustelijaksi. Suhteellisen avoimesti ja kovaäänisesti tekevät kauppaa. Kaupungissa on kuitenkin poliisikin, mutta taitaa aikalailla katsoa touhua sormien läpi. Nimbin on oma kulttuurinsa.

Käveltiin ja kierreltiin aikamme ja palattiin takaisin lähtöpisteeseen, eli hostellille.

Respa ei vieläkään ollut auki, istuttiin ja odotettiin. Sain (kyseenalaisella menestyksellä, kenttä oli surkea!) soitettua Balmain Backpackersiin ja varattua hostellin meille.. Kuitenkin kai vain neljäksi yöksi kuudentoista sijaan? Pitäisi kai soittaa uudelleen ja kysyä asiasta, mutta kenttä..

Checkauduttiin sisään.. Kysyttiin mahdollisista töistä, mutta vasta viikon päästä, eli otettiin yksi yö autossa. Respatyttö esitteli paikat: kylppäri/vessat menevät järjestyksessä puut ja kukat. Hauskaa.

Ilta meni leppoisasti ruokaa tehden ja hengaillen.

Seuraavana aamuna oli tarkoitus lähteä pois ja jatkaa matkaa. Pysähdyttiin kaupungissa vielä, että sain otettua muutamia kuvia, kun edellisellä illalla kameran olemassaolo oli unohtunut. Käppäiltiin katua edestakaisin ja käytiin Nimbin museossakin! Oli siisti. Vähän kuin rojuaitan ja taidegallerian sekoitus. Ruohoista, sienistä ym. muista luonnon antimista (Nimbin lifestyle) melko paljon.

Yhdestä kaupasta ostin ohutta hamppunarua, postikortin ja muutamia julisteita. Olin onnellinen.

Käppäiltiin ja hengailtiin rauhassa auringon paisteessa ja Jonne halusi jäädä vielä toiseksi yöksi. Olin aluksi vähän nihkeä, mutta okei. Tarkoitus oli mennä karavaaniparkkiin, mutta kukaan ei tullut ottamaan meitä vastaan vaikka hengailtiin pitkään ja soiteltiin kelloa. Ei väkisin.

Mentiin puistoon tekemään lounasta ja miettimään tulevaisuutta. Päätettiin mennä hostelliin toiseksikin yöksi, tälläkertaa Roxin naapuriin, Rainbow Retreattiin.

Heti kun päästiin hostellin pihaan, pystyi aikalailla sanomaan, että erilainen mesta kuin Rox (! Eli hökkeleitä, ei taloja, rakennuksia tai telttoja saatikka muita ylellisyyksiä) ja kaikki vähän hujan hajan. Melkein teki mieli kääntyä toimiston ovella ympäri ja mennä vaan takaisin Roxiin, mutta hei! Kokemus. Ja vain yksi yö. Sitäpaitsi Rox oli semikuollut, Rainbowssa näkyi edes porukkaa! Ja hinta sama (etteikö se $13 tuntunut vähän kiskonnalta tuossa paikassa).

Noh, anyways, checkauduttiin sisälle, parkkeerattiin auto ja laitettiin sänky. Istuttiin nurmikolle (kuten kunnon hipit ainakin) hengailemaan, Jonne soitteli kitaraa ja itse väsäilin koruja hamppunarusta ja simpukoista. Hand made in Nimbin, 100% aussie hemp.

Istuksittiin aikamme, kunnes päätettiin, että vähän tylsää. Käytiin kävelemässä joen rannassa ja lähdettiin käymään kaupungissa. Ostettiin terveysruokakaupasta soy chipsejä (tms. sweet chili ja cheese makuja)ja auringonkukansiemeniä (lol, taidan muuttua linnuksi) ja mentiin istuksimaan ja mutustelemaan niitä. Ja sen hengaussession jälkeen palattiin hostellille.

Joskus öbaut auringonlaskun maissa velhon näköinen hippi tuli frettinsä kanssa paljain jaloin ja korkealla kysymään, huolehtisinko sen fretistä sen aikaa kun se itse tekee ruokaa. No tottakai! Vaikka sitten olin vähän jumissa kylmässä auton vieressä, kun enhän minä uskaltanut liikahtaakaan nukkuva fretti sylissäni! Lähellä oli pari nuotiota, jonne olisi voinut mennä, mutta ei.

(Fretinherättämispelko kyllä osoittautui turhaksi! Fretti nukkuin kuin ruumis omistajan roikotteluista ja vääntelyistä huolimatta. Voi eläin raukkaa, tuskin ihan normaali..) Velho tuli kuitenkin takaisin katsomaan otustaan, huomasi meidän jäätyvän ja opasti meidät kattopellistä ja huovista rakennettuun kotaan, jonne teki tulenkin puolestamme. Mukavaa. Ja lähti takaisin tekemään ruokaa keittiöön, kun ei aiemmin ollut ollut tilaa.

Pikkuhiljaa kotaan alkoi suojan ja tulen perässä valua muitakin ihmisiä ja pian velhokin palasi. Hengattiin ja juteltiin. Ili ihan kivaa. Syötin fetin ja pidin sitä sylissä. Mentiin aikaisin nukkumaan.

Tänään aamulla herättiin vasta kymmenen aikaan: yöllä oli tajuttoman kylmä, eikä saanut nukuttua kunnolla. Tehtiin vaih aamupala ja lähdettiin pois. Käytiin ennen lähtöä kuitenkin vielä terveyskaupasta lisää herkkua.

Lisbonissa(?) käytiin tankkaamassa ja sieltä jatkettiin matkaa suoraan Graftoniin. Graftonista etsittiin kirjasto, päästiin nettiin ja pistin autosta ilmoituksen GumTreehin, vaikkei vielä olla edes Sydneyssä. Semi koht akuitenkin ja katsoo miten käy (nyt ollaan kentättömissä (ja vähän saldottomissakin) levähdyspaikalla. Yksi autoa koskeva tekstiiviesti tullut ja yksi voicemaili, mitä en päässyt kuuntelemaan. Miksei olla jo Sydneyssä tai edes kentällisellä alueella?! Ja pyysin autosta $2,500! LoL.)

Aurinko oli jo laskemassa kun poistuttiin kirjastosta ja koska kauppa ja säätökin vieävät aikaa, tultiin vain suoraan tähän lepopaikalle 7km Graftonista pois. Tehtiin ruokaa ja Jonne sääti lyhdyn kanssa (se toimii vain satunnaisesti hyvällä onnella). Juotiin kahvitkin, pestiin hampaat ja tultiin nukkumaan.

Great Keppel ja muuta

Pahoittelen jo etukäteen ehkä maailman sekavinta tekstiä.. Se nyt vaan sattuu olemaan suoraan Rakkaasta Päiväkirjastani, enkä jaksa tehdä sille mitään suuria muutoksia. Haukkukaa laiskaksi. Se on siis sekavaa luettavaa! Ja liian pitkä kaikkine kuvineen..

sun 19/6/11
8:55am

Heräsin vasta nyt ja pitäisi tiskatakin - eilen illalla en jaksanut pimeässä, mutta kirjoitusurakkaakin jonkun verran edessä! Miksi aina silloin, kun tapahtuu jätän kirjoittamatta?! Nojoo, 15/6 iltana syy oli bileet, seuraavana aamuna krapula ja siitä eteenpäin kai Duma Key.. Hitsin Kingi, kun tekee liian koukuttavia kirjoja! Hitsin ch. kun jää kirjoihin liian koukkuun.

Keskiviikko 15/6 tosiaan vietettiin suunnitelmien mukaan Great Keppel Islandilla. Lautta lähti 9:15, me herättiin 7:15. Aikaa aamujuttuihin jäi siis ihan sopivasti. Pakattiin auto ja jätettiin karavaaniparkki taaksemme, suunnattiin kohti satamaa, Pier Onea ja Fast Flying Cats (tai muu vastaava) nimistä Ferryfirmaa. Ostettiin liput $49 ja odoteltiin lauttaan pääsyä. Ihan oli Kaunissaarifiilis! Vähän kalliimpi tuuri vain.

Lauttamatka oli jees, kesti vain puoli tuntia, eli ei liian pitkä. Istuttiin sisällä kylmältä turvassa, joten maisemia ei nähty ihan niin hyvin kun olisi voinut. Vaikutti siistiltä kyllä. Tuli ikävä Dubrovnikin reissua emon kanssa viimevuonna. Käytiin siellä kruisella saaristossa nääs..

Lautta rantautui hiekkarannalle, Fishermans Beachille. Siellä ei tosiaan ollut mitään laituria, siihen se vain täräytti. Ja jatkettiin matkaa vastapäivään saarta kävellen.

Oltiin saatu kartta saaresta ja sen mukaan ainoa Recommended Snorkeling Areas oli vahän matkaa rantaa pitkin oleva Shelving Beach (tai Monkey Beach, kartta oli vähän tulkinnan varainen). Korallia toki oli muuallakin, mutta haluttiin pelata vähän varman päälle, joten lähdettiin kohti Shelving rantaa.

Ranta oli pieni, pikkiriikkinen, mutta autio. Kunnes kaksi ranskalaislikkaa seurasivat jälkiämme rannalle 5min myöhemmin. Pisteet niille, polku oli viidakko. Ei uskallettu heti veteen, lueskelin ensin vähän, mutta heti kun kastauduin kokonaan ja tunsin oloni lämpimämmäksi vedessä, lähdin sinne sitten kanssa snorkkelin kanssa.

Ja se oli upeaa! Se fiilis, kun ekaa kertaa vedät henkeä veden alla! Kun koko keho huutaa varoituksia ja yrittää pidättää hengitystä. Mutta et saakaan vettä keuhkoihin! Siistiä. Ja se, että leijut toisen maailman yllä.. Wow.

Sillä kerralla en kyllä nähnyt korallia. Hiekkaa ja pelottavia isoja kaloja ainoastaan. Ne kalat oli parvessa kosketusetäisyydellä, eivätkä vaikuttaneet edes vähän pelokkailta (miten kala voisikaan? Kiljaista kauhusta?) ja hitaasti ja laiskasti vetäytyivät.. Epäilyttäviä! Meressä on kaiken ihanuuden lisäksi jotain kammottavaakin (ajattele fiiliksiä, ei mitään konkreettista tässä yhteydessä).

Avattiin sipsipussi, "saariherkkuja" ja mutusteltiin niitä. Jonne lähti vuorostaan tutkimusmatkalle ja minä jäin lueskelemaan. Kun yritin lähteä käppäilemään, varikset, korpit tai vastaavat paikalliset vastineet, hyökkäsivät leirimme, lähinnä sipsipussin kimppuun, vaikka se oli pakattu laukun alimmaksi. Päätin tulla takaisin ja söin sipsit loppuun, kun kärvensin nahkaani.

Kun Jonne tuli retkiltään takaisin päätettiin lähteä naapurirannalle Monkey Beachille laskuveden paljastamia kiviä pitkin. Tuumasta toimeen, kengät jalkaan, kamat messiin ja menoksi. Siistiä! Kaunista! Ihan kuin jostain Jack Sparrown leffasta tai muutenvaan autiosaarelta.

Monkey Beachilla hengattiin hetki ja lähdettiin mereen. Tälläkertaa löytyi korallia ja oli upeaa! Nähtiin paljon erilaisia kaloja, löydettiin Nemo ja lilluttiin vaan. Korallit itsessään vähän valjuja (kuolemassa), mutta ne fisut! Itse vähän pelkäsin, että huomaamatta olen kohta avomerellä tai että laskuveden takia jään jumiin keskelle korallia ja seivästyn.. Olen ihan sinut meren kanssa? Ehkä suurin kammoni kaikesta siihen liittyvästä upeasta ja ihanasta huolimatta.

Snorkkeliin ja maskiin alkoi tihkua merivettä, joten pärskimme kumpikin rannalle. Ja siellä oli varisparvi kamojemme kimpussa! ("Näää! Nääää! Knäää!" sanoo paikallinen varis.) Kun sipsipussi kerran oli jo tyhjä, olivat löytäneet eväsleipämme ja syöneet ne puoliksi. Samoin kuin yhden kassimme. Ne niistä eväistä.

Kuivateltuamme lähdettiin jatkamaan matkaa. Käveltiin Monkey Pointille ja sitten viereiselle rannalle, Long Beachille. Vain käppäiltiin, ei enään menty uimaan. Pitkärannalla alkoi tuntumaan nälkäiselle, joten etsittiin polku ja lähdettiin sitä pitkin kävelemään Villagelle. Siellä oli tarkoitus käydä pizzalla ennen takaisin lähtöä.

Kun päästiin viidakosta takaisin Fishermans Beachille ja sieltä Villageen, huomattiin, että pizzashop oli kiinni. Damn. Ja tyhmät linnut! Tuliaissekatavarakaupasta ostin j äätelön ja jonne osti coken. Istuttiin penkille, nautiskelin jädeä, Jonne colaa ja tonnikalaa.

Lautta saapui piakkoin ja hypättiin kyytiin. Kumpaakin väsytti ja matka sujui leppoisasti lähes torkkuen. Päätettiin mennä vielä seuraavaksi yöksi Emu Resorttiin. Se kun on niin halpa jne, jne. No suihku ei ainakaan kyllä haittaisi suolavedessä lilluttautumisen jälkeen, se on fakta!

Emuparkissa käytiin kaupasta kahvia, munia ja pekonia. Mentiin hostellille ja kirjauduttiin taas sisään. Käytiin suihkussa ja ruokaa. Baarissa oli meininkiä (bbq (maksullinen tälläkertaa, mutta että näytti hyvälle) ja NSW vs. QLD footy telkkarista). Päätettiin mekin siis hengailla siellä.

Juteltiin paljon kaikkien kanssa ja saatiin matkavinkkejä. Valvottiin myöhään ja minä vielä vähän myöhempään kuin Jonne. Siirryttiin vielä omiin tarjoiluihin kun baari meni kiinni ja mentiin sisälle.. Aamulla yllätys väsytti. Onneksi munia ja pekonia.

1pm.
Rällähetkellä lämmittelen rannalla Kellys Beachilla. Jonne on lähdössä snorklaamaan. Täällä pitäisi olla hyvät snorklailumaisemat, eteläisintä koralliriuttaa. Tuulee vähän, eli on viileää pilvettömästä taivaasta ja auringonpaisteesta huolimatta. Vedessä ei tietenkään tuulisi, mutta.. Katsoo kohta. Ollaan siis Bundabergin lähellä, vähän siitä itään rannalla. Bundyssa käytiin infosta kysymässä neuvoa ja päädyttiin tänne. Ja snorklausrantaa pitäisi olla koko ranta "pitkälle" etelään. Suhteellista kuinka pitkälle siis, mutta monta rantaa.

Tosiaan, siihen mihin jäätiin.
16/6 herättiin yllätys väsyneinä ja väsynempinä. Järjestelin koneella kuvia ja kun Jonne heräsi niin munia ja pekonia. Nam. Sopi aamun teemaan. Laiskailtiin jonkin aikaa, kasattiin auto ja lähdettiin kohti Rockhamptonia ja Bundabergia, siinä välissä olevia paikkoja ja sen jälkeen tulevia paikkoja.

Edellisenä iltana, bensavalon loisteessa, oltiin puhuttu tankkaamisesta. Itse olin sitä mieltä, että hyvin riittää bensa vielä Rockhamptoniin. Jonne epäili, eikä ollut innoissaan ajatuksesta, että bensa loppuu keskellä ei mitään, kun lähimmälle bensa-asemalle on 20km. Ei tankattu edellisenä iltana ja "aamulla" päällimmäisenä mielessä eteenpäin pääseminen. Ja kuinkas sitten kävikään, 20km ennen Rockhamptonia loppui bensa! Hyvää päivää.

Jonne lähti liftaamalla bensan perään ja itse jäin vahtimaan autoa. Lueskelin kirjaa eikä aikaakaan niin Jonne oli takaisin jerrytankin kanssa. Jee, mutta kallista.

Rockhamptonissa pysähdyttiin nettiin ja tankattiin tankki täyteen.

Yöksi mentiin historiallisen kylän viereen lähelle Gladstonea. Äitillä oli nimipäivä, joten tekstasin sille, äiti soitteli ja juteltiin niitä näitä.

1:55pm

Kävin snorklaamassa. Upeaahan se. Haittapuolena vaan, että vesi tuntuu kylmältä ennen kuin siihen tottuu ja ilma on kylmä (varsinkin kun tuulee) kun nousee ylös ja vähintään niin kauan kun on märkä. En nähnyt oikeastaan mitään, pari fisua rannemmassa kivikon lähellä ja jotain kasvia kivissä. Paljon hiekkaa muuten.

Ja paluu menneisyyteen.

Perjantaina 17/6 mentiin Gladstoneen kauppaan ja nettiin. Kaupasta täydennettiin kaikkia ruokavaroja ja ostin valkosuklaatakin (nam). Vieressä oli mäkki, mutta koska siitä(kään) ei löytynyt pistorasiaa, skipattiin se ja jatkettiin eteenpäin. Meinattiin mennä Infoon ja tiedustella sieltä kirjastoa. Matkalla kuitenkin törmättiin kirjastoon ihan itse ja kun sieltä löytyi ilmainen wi-fi ja paljon pistorasioita, niin skipattiin infokin.

Kirjastossa viihdyttiin melko pitkään ja perusteellisen netteilyn jälkeen jatkettiin matkaa.

Pysähdyttiin vähän matkan päähän lepopaikalle tekemään ruokaa. Tarkoitus oli mennä yöksi Bundyn lähelle, mutta jäätiin kuitenkin ruokalepopaikalle.

Eilen, lauantaina 18/6 heräsin ennen Jonnea (kuten aina ehkä yhtä poikkeusta lukuunotttamatta), luin kirjaa ja söin toisen valkosuklaalevyistäni. Ensimmäinen oli hävinnyt jo edellisenä päivänä kirjastossa. Kun Jonne heräsi, tehtiin aamupalajutut, kasattiin auto ja lähdettiin matkaan.

Oltiin jääty edelliselle paikalle yöksi, koska oltiin päätetty käydä ennen Bundabergia vielä Seventeen Seventyssä. Suunnattiin siis kohti Agnes Wateria ja Town of 1770.

Päädyttiin jollekin rannalle Agnes Waterilla ja vietettiin päivä siellä. Lueskelin ja keräilin simpukoita. Mitään ihmeellistä ei siis tapahtunut koko päivänä.

Lähdettiin pois ja tultiin yöksi paikkaan Bundyn lähellä, josta herättiin siis tänään. Tehtiin ruokaa ja kahvia pimeässä. Iso lamppumme on vähän särki ja ulkona tulee pimeää kuudelta.. Kivoja leirihetkiä.

Menin nukkumaan samantien ruuan jälkeen, en jaksanut edes tiskata. (Siksi tänään aamulla piti siis tiskata.) Lähinnä menin siis sänkyyn lueskelemaan ja luinkin Duma Keyn loppuun (hyvä!) ja siksi nyt vain kirjoitan. Ehkä en vähään aikaan aloita uutta kirjaa, kun se estää minua tekemästä mitään muuta. Toisaalta, vielä olisi yksi kirja Kingiä..

7:55pm
Doing good, feeling well. Loppuosan tosta edellisestä tekstistä kirjoitin jo täällä yöpaikalla ilman, että vaihdoin aikaleiman. Huono minä, mutta unohdin.

Tultiin toiseksi yöksi samaan paikkaan, missä oltiin eilen, öbaut 15km from Bundy to west. Jonne soittaa kitaraa, minä vain kirjoilen. Jonne unohti jonkun hittinsä, kun ei kirjoittanut sitä ylös.. Samalla kun toinen soitteli hittiään, kirjoittelin 4sale lappuja auton ikkunaan. Eli auto on nyt virallisesti myynnissä!

Kun oltiin snorklailtu ja lämmitelty Kellys Beachilla lähdettiin eteenpäin, tulosuuntaan päin. Tarkoitus oli syödä leipää välipalaksi ja tutkia lisää merenalaista maailmaa. Päädyttiin kuitenkin vain syömään leipää ja tulemaan takaisin tänne.