Vajaa viikko matkaan

Ch. taisi ottaa vähän varaslähtöä edellisessä kirjoituksessa, jolloin ei vielä suinkaan ollut vajaata viikkoa matkaan, vaan vajaa kaksi viikkoa..Noh, nopeasti on tuo aika tossa välillä kulkenut. Ehkä liiankin, tuntuu oudolta ajatella, että nyt alkoi viimeinen viikko Suomessa vuoteen. Kun tulemme takaisin, ovat kaikki vuoden vanhempia, kaikki ovat ehtineet kerätä vuoden lisää kokemuksia ja plääh, tunnistanko enään edes ketään? Tai kukaan minua..

Noh, mutta kuitenkaan en malttaisi odottaa että lähdettäisiin jo. Vakuutukset on hoidettu, yöpyminen HongKongissa on hoidettu, matkalaukku on hankittu ja alustava matkatavaraluettelo väsätty. Enää käytännössä tarvitsee pakata. Ja siivota vähän huonetta..Viitsi kuitenkaa vuodeksi jättää sekasortoa isin nurkkiin sen katseltavaksi.

Vajaa viikko matkaan.

Kahden viikon päästä ollaan lähdetty reissuun eilen. Kohta alkaa ehkä vähän jännittääkin. Ei oikeastaan vielä, mutta ehkä kohta. Nyt on vaan kamala innostus, ei malttaisi odottaa puoltakaan viikkoa.

Eilen sain kansainvälisen ajokortin postista, eli se asia ainakin on täysin järjestyksessä. Eilen myös saatiin vihdoin katseltua Jaskan kanssa vakuutuksia ja löydettiinkin mielestämme meille sopiva ja suhteellisen kivan hintainen. Vaikka 540€ on melko suolaisen kuuloinen, on se kuitenkin puolet kalleimman vaihtoehdon hinnasta. Ei ole halpaa.

Ilman vakuutusta reissuun lähteminen ei kuitenkaan kamalasti huvita sekään. Jos siellä jotain sattuu, ei ainakaan tarvitse itseään syyttää typeryydestä, kun nyt ei ottanut vakuutusta. Henkilö, tavara ja vastuu juttuja toi meidänkin tuleva vakuutus vain korvaa, mutta eiköhän se riitä. Jos siellä haluaa extremelajeja harrastaa, pitää niihin erikseen hakea lisäturva. Tulee siis pidemmän päälle edullisemmaksi, koska tuskin meillä on vuoden aikana kokoajan mahdollisuus laitesukeltaa, riippuliitää tai hypätä benjihyppyjä.

Kansainvälinen ajokortti

Dodiin, ihanaa, nyt on kansainvälinen ajokortti kai pikkuhiljaa matkalla kotiin. Tilasin sen jo toissa viikolla ja kun siitä ei ollut kuulunut mitään, päätin sitten tänään rohkaistua ja soitella vähän sen perään. Olen mielettömän huono hoitamaan asioita puhelimessa, mutta kun niitä ei ajattele, vaan vain soittaa, onnistuu saamaan itseään niskasta kiinni ja puhelimeen.

Mulla oli siis itsellään ollut jotain väärinymmärrystä niiden maksuasioiden kanssa, joten kortti odotteli siellä valmiina sitä, että maksaisin sen. Heh. Sen siitä saa, kun koheltaa ja olettaa kaikkea aivan omaa ilman, että kunnolla ottaa selville asioita.

Pitäisi tehdä jonkinnäköistä listaa tarpeellisista, mukaan otettavista tavaroista. Vaikka toisaalta, olisihan siinä oma viehätyksensä, että taas viimisenä iltana raapisi kamalalla kiireellä kasaan jotain matkaromppeita, matkalla panikoisi siitä, onko passi mukana ja kentällä tajuaa, että koko kassi jäi eteiseen. :) Nojoo, tuskinpa ihan noin radikaalisti, mutta ainakin stressiltä ja paniikilta säästyisi. Ja perillä ei sitten tarvitsisi miettiä "ainiin, sitä ja tätä ja tota ois voinu kanssa ottaa mukaan." (Tommille pitää muistaa ainakin lakua ja jallua..todennäköisesti myös itselle, salmiakkia ja jallua..ja minttua ja salmaria..)

Matkavakuutusasia ei ole vieläkään edennyt..Tarvitsen vapaapäivän, mun ja Jaskan työt kun menevät kivasti ristiin. Toisaalta, osaanhan minä yksinkin puhua puhelimessa, mutta jotenkin tuntuisi typerältä hoitaa kaikki itse, omavaltaisesti. Plääh.

Vakuutuksista

Kohta pitäisi ottaa kai itseään (ja Jaskaa) niskasta kiinni ja tehdä oikeasti jotain vakuutuksien hankkimiseksi..Meinaan se ei kai ollutkaan ihan niin simppeli juttu kun luultiin. Pitänee ottaa puhelin kauniiseen käteen ja ruveta soittelemaan, ehkä sitten saisi jotain selkeää vastausta johonkin. Ja vakuutusyhtiön päässäkin ymmärtäisivät meitä. Kun vuodeksi on lähdössä reissuun, paras vaihtoehto ei välttämättä ole kerralla kolme kuukautta voimassa oleva vakuutus, mitä meille joka puolella tarjotaan.

Mutta toisaalta, eihän tässä mikään kiire vielä ole, hyvin aika riittää.

Jos olisi matkalla nyt.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan matkaan piti siis lähteä tänään. Matkakaverin, Jaskan, työkiireiden takia matkaa jouduttiin siirtämään ja uusi lähtöpäivä on siis 2.9. 8:15 kone lähtee Amsterdamiin, Amsterdamista 14:05 Hong Kongiin, minne se saapuu aamulla 3.9. Siellä vietetään pari päivää ja 6.9. lähtee kone Perthiin, minne saavumme 22:45. Perth Australian länsirannalla on siis toistaiseksi lopullinen päämäärä.

Varsinainen päämäärä koko matkalle on siis vielä toistaiseksi avoin. Tarkoitus on kierrellä ja katsella erilaista maailmaa. Tällä tytöllä tarkoitus olisi ehkä oppia myös parempaa englantia. Kokemuksia ja muistoja tulee myös toivottavasti kertymään matkan varrella. Pois lähdemme Sidneystä (näillänäkymin) vuoden päästä maahan saapumisesta. Ainahan toki pois pääsee aiemminkin, tai viisumiin voi hakea jatkoaikaa.

Yhteen blogiin ehdin kirjoitella juttua matkasta jo 19.5. lähtien, mutta esteettisistä syistä en pitänytkään siitä. Bloggeri vaikuttaa muutenkin mukavammalta, eli tästälähin kirjoittelen tänne. Alkuperäisen blogin muutamat merkinnät pääsee kuitenkin lukemaan täältä.

Vielä ei jännitä kamalasti, ehkä se matkajännityskin vielä ehtii puhjeta. Innostaa tosin sitäkin enemmän.

Vaikka välillä on tehnyt useammankin kerran mieli perua koko matka, ei kuitenkaan ikinä tosissaan. Matka varattiin viikon sisällä siitä, kun ajatus edes syntyi ja se toisaalta tuntuu melko harkitsemattomalta. Elämä on ehtinyt muuttua yllättävän paljon matkan varaamisen jälkeen. Mutta silloin päätettiin varata matka nopeasti juuri sen takia, että sitten ainakin matkaan tulee lähdettyä. Voi meinaan oikeasti olla, että jos matkan varaamista oltaisi vetkuteltu, olisi se jäänyt varaamatta kokonaan. Nyt, vaikka matkaa on siirretty, on se kuitenkin kokonaan maksettu. Ja matkaan ollaan oikeasti lähdössä. Siitä tulee unohtumaton Once in a lifetime kokemus.