Hei, on ehkä ensimmäinen kerta nyt koko matkan aikana, kun kirjotan mitään reaaliajassa. Jei, jännää. 8) Paljon tässä on kyllä ehtinyt tapahtua, eikä tietokoneen valokuva-albumi ole täysin ajantasalla (kamerapiuha on kai jossai muualla, kuin mukana nytkin), joten yritän soveltaa jotain hienoa ja monimutkaista..Tai ainakin saada asiat vaikuttamaan sellaisilta.
Viimeksi kun kirjoitin, emme olleet vielä Sydneyssä. Nyt ollaan oltu täällä jo torstaista asti. Tai täällä ja täällä, täälläpäin. Nytkin olen itse jonkinmatkaa Sydneystä puskaan, ajoin vähän turhan kauas etsiessäni mäkkiä. Mutta kun jätin kartanlukijan Sydneyyn ja navigaattori on manuaalinen..Siis eli saatoin vähän eksyä vilinässä. :) En kuitenkaan pahasti. Sydney ajaminen on kuitenkin jotain aivan ihmeellistä pienelle tytölle, jolle autokin on liian iso. Kaistoja on vähän turhan monta ja autot menevät vähän turhan lujaa..Täällä on myös tapana ryhmittää kaikki kyltit yhteen kasaan, että matkalla saa vain arvailla, josko joskus tulisi kylttejä ja mihinkähän suuntaan..Mutta enihau, hyvin on selvitty (mitä nyt ensimmäisenä päivänä vähän unohdin parkkihallissa, että vaikka liikenne on väärinpäin, autot eivät kuitenkaan ole törmäilyautoja (kannattaisi minusta, liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti)).
Matkakaverukset siis erosivat tänään. Huomattiin, että intressit ovat vähän toisenlaiset, toisella kiire löytää töitä ja toinen haluaa katsastaa kaupunkia mahdollisimman paljon. Jotenkin tunnuttiin olevan toistemme tiellä. Parempi näin, mutta nyt on pikkusen orpo fiilis yksin kylmässä maailmassa eksyksissä.. Voi minua parkaa, nyyh. Pitää huomenna katsastaa, josko töistä kuuluisi jotain, että saisi uuden suunnan elämälleen. Tai edes Tax File Numberin ja vastaavia asioita..Heh, hullu maailma, toimistotkin menevät kiinni ihan liian aikasin.
Ennen kun tultiin Sydneyyn, käytiin Canberrassa, Wollongongissa ja Liverpoolissa. Ainakin. Koska en ole nyt täysin varma, missä vaiheessa viimeksi päivitin.
Canberra oli väkisin väsätty pääkaupunki vähän ei minnekään. Viivottimella kaavoitettu jne. Olihan se kaunis ja vaikuttava, mutta vähän plääh. Käytiin vanhaan eduskuntataloon rakennetussa museossa ja osuttiin kierroksellekin. Oli mielenkiintoista kyllä. Vähän monimutkaiselta tosiaan kaupungin historia kuulosti, mutta sellasta se kai on.
Wollongongiin päästiin maailman pisintä ja kiemuraisinta liukumäkeä pitkin..Eli jonkinnäköinen mäki tai jotain. Wollongongissa melkein harrastettiin eksymistäkin kun lähdettiin Hideway Cafesta (HC) melkein väärään suuntaan ja sen jälkeen vielä enemmän väärään. Käytiin kirjakaupan kautta, ostin Alice's adventures in Wonderland ja Kingiä. Hihuu, Liisaa oon jo tähän mennessä lukenut. Vaikuttaa ihan unelta.
Liverpoolissa taas käytiin ihan vaan koska se on Liverpool. Eipä siellä mitään kamalan ihmeellistä ollut, kaikki kuvatkin tosiaan ovat vielä kameralla. Rengasongelma havaittiin siellä ja täytettiin ilmalla. Soli ollut siis tyhjä. Ilma näytti pysyvän hyvin, mutta myöhemmin, parin päivän päästä huomattiin, ettei ehkä kuitenkaan ollut ihan kovimmillaan rengas.
Sydneyssä ensimmäinen yö oltiin hostellissa, auto jätettiin parkkihalliin ja se oli mielenkiintoisen hintaista. Tietenkään keskustassa ei ole ilmaista parkkitilaa, voi meitä hölmöjä. Seuraavana päivänä lähdettiin retkelle ja löydettiin itsemme vain muutaman kilometrin päästä rengas tyhjänä. Huomattiin siis, että se ei ihan tarpeeksi kovana pysykään tarpeeksi kauaa. Kaivettiin esiin vararengas ja sekin oli tyhjä. Voi plääh. Käytiin täyttämässä kummatkin ja nyt toistaseksi vararengas toimii. Pitää ehkä joskus käydä korjauttamassa toinenkin varmuuden vuoksi.
Pari päivää retkeiltyämme, tultiin tänään takaisin Sydneyyn, erottiin ja lähdettiin omille teillemme. Mitään sen kummallisempaa tässä on tuskin ehtinyt tapahtua.
Nyt on tosiaan yksinäinen ja orpo fiilis. Vähän kuin muka olisi koti-ikävää. Ikävää ainakin on, mutta onneksi Rokkipoikakin tulee tänne jo kuukauden päästä. Tasan. Enää vajaa kuukausi siis, reilu neljä viikkoa. Eii paha. Kunhan jostain saan duunin ja silleen, selviydyn ehkä yksin siihen asti. (Tottakai selviydyn. Kaikki muutkin ovat aina ennen selvinneet, miksen siis minäkin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti