torstai 5. toukokuuta 2011

Se tunne kun.. (II)

Se tunne, kun autossa on rengas tyhjä ja akku loppu.

Mä en tiedä, mulla on vissiin huonoa karmaa kaikkien takapyörällisten/-renkaallisten kanssa. Kotona tuunasin itselleni hienon pyörän ja ostin siihen uudet renkaatkin, mutta takakumissa ei pysynyt ilma ei sitten millään. Oletin sitten, että kun ensimmäistä kertaa elämässäni vaihdoin renkaaita pyörään, olin sitten sohaissut reiän siihen ja yritin etsiä reikääkin.. Kärsimättömänä kuitenkin painelin rengaskauppaan ja ostin uuden sisäkumin. Sen kanssa olin varovainen, eikä siinä varmasti ole yhtään reikää minun tohelointini seurauksena! Mutta silti se vaan jatkaa tyhjenemistään. Kun palaan Suomeen, pitää kai selvittää mikä on ongelma.


Täällä taas takarenkaiden (aina vain yhden kyllä, puoli on vaihtunut kerran) kanssa on ollut ongelmia siitä asti, kun ensimmäisen kerran saavuttiin Sydneyyn. Silloin kyseessä oli muistaakseni matkustajanpuoleinen takarengas.. Siinä ei tykännyt ilma pysyä yhtään ja loppujen lopuksi siihen oli ilmestynyt reikäkin. Ongelma korjaantui, kun vaihdettiin rengasta. Tai korjaantui ja korjaantui, tyhjeneminen hidastui. Renkaaseen piti kuitenkin käydä säännöllisesti lisäämässä ilmaa.

Autoon vaihdettiin renkaat Blue Slipin yhteydessä ja ongelma korjaantui. Hetkellisesti. Kun oltiin vähän matkaa ajeltu Sydneystä Melbourneen päin, ruvettiin katselemaan, että onko (tällä kertaa kuskinpuoleinen) takarengas vähän tyhjempi kuin muut.. Ja näinhän se oli. Laitettiin renkaaseen lisää ilmaa ja asia korjaantui, se siis päästää ilmaa kyllä, mutta ei ihan kokonaan ole puhku, kun pitää ilmaa kuitenkin.


Ongelma oli enemmän tai vähemmän pahempi, riippuen siitä, kuinka usei  muisti käydä lisäilemässä ilmaa.. Swan Hillissä kuitenkin päätettiin, että parempi käydä vaihtamassa kumi, kun ei siitä mitään tule, jos kokoajan pitää huoltoasemilla ravailla (ihan kun bensan perässä ei pitäisi muutenkin..x) ). Käytiin kuitenkin vaihdattamassa rengas uuteen käytettyyn ja samalla pistämässä vararenkaamme kuntoon. Vararengaskaan ei kovinkaan hyödyllinen puhjenneena ja ilmattomana ole nääs..

Nyt kun ollaan saavuttu taas Melbourneen - öbaut kaksi viikkoa sen jälkeen, kun uusi kumi hankittiin - on rengas taas tyhjä. Kuten ehkä huomaatte. Ensimmäisen kerran tyhjenemisenmerkkejä näkyi Tasmaniassa jo, lisättiin ilmaa. Ajettiin auto parkkiin viikko sitten, kumi oli kyllä tyhjempi kuin muut, mutta nyt viikon jälkeen se on tyhjä. Huomaatte kai mitä tarkoitan.

Huoltsikka on vain korttelin päässä ja tiedän, että ilmaa olisi pitänyt käydä lisäämässä jo ajat sitten. Olen vain harvinaisen huono parkkeeraaja ja välttelen ahtaita tilanteita mahdollisimman paljon. Auto oli siis ahtaassa lokosessa seinän ja muiden autojen välissä. Nyt kun vieressä olisi enemmän tilaa, ei olisi ongelma käydä täyttämässä rengasta ja siirtää autoa samalla vähän kauemmas seinästä.. Mutta - ettei asioista tehtäisi liian helppoja - eräs nimeltämainitsematon poikaystävä oli jättänyt auton kattolampun päälle pariksi päiväksi ja nyt on autosta akku tyhjä. Voi argh!


Ohjelmassa seuraavaksi selvitellä kenellä hostellissa on autoja ja voisivatko jalosti lainata vähän energiaansa. Piuhat meillä onneksi on omasta takaa.


Ja vihdoin olen saanut aikaiseksi ottaa kuvia hostellilta. Ulkoapäin kylläkin vain, mutta olen niin vaivautunut aina muutenkin kameran kanssa ja vielä enemmän, jos näkyvillä on ihmisiä.. Ja sisätiloissa yleensä poikkeuksetta on joku - varsinkin yleisissä tiloissa. Ehkä minun vain pitäisi skarpata kamerakäyttäytymistäni.

Noista "parkkilokeroista" (mikä sana) puhuinkin jo silloin, kun joskus aiemmin puhuin hostellista. Mutta siis, noi on ennen ollut siis vain avointa tilaa, jonne on mahtunut autoja. Nyt siinä on oleskelutilaa, olohuonetilaa ja keittiötilaa oikealta vasemmalle.



 Ja aktiviteettiakin on vaikka kuinka. Sisällä kanssa telkkaria ja jotain lautapelejä ja kirjoja..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti