Kaikki, jotka lukee minkäänlaisia blogeja, on jo varmaan kuolemaan asti kyllästynyt tähän haasteeseen. Se on aika monessa blogissa pyörinyt nyt viimeaikoina, mutta tunnustan pöllineeni sen Marsalta. (Oikeasti tähän kai pitäisi listata miljoona muutakin bloggaajaa..)
Nyt näyttää siltä, että tullaan tosiaan pysymään Melbournessa vielä viikko (ainakin. John sanoi, että huoletta voi varata hostellin vielä viikkohinnalla, eli jonnekin ensiviikkoa seuraavan viikon tiistaille. En yhtään ihmettelisi, vaikka jäätäisiin vielä senkin jälkeen..-.-). Ja päätin, että koska mulla ei mitään muutakaan tekemistä ole/tule olemaan(? En tosiaan usko, että mun kannattaa jatkaa työnhakua.. Säkällä tärppäisi kaksi päivää ennen kun pitäisi vihdoin lähteä.), niin voin ihan hyvin kirjailla näitä haastetehtäviä. Julkaistelen niitä vaikka sitten sopivissa väleissä kun siltä tuntuu.
Elikkäs ensimmäinen osa, Esittele Itsesi.
Minä olen ch., Christa, c-elo, piipi, kökkeli, Risto.. Ja aiemmin minut tunnettiin punapäänä. Nyt se on vähän haalistunut olemattomiin, mutta palaa kuvioihin kunhan tyttö palaa Suomeen. Olen kanssa lyhyt. En nyt lyhytlyhyt, mutta en todellakaan pitkäkään. Pitkään olin ylpeä siitä, että olin 160cm ja tasan.. Ja viimeisimmän pituusmittauksen jälkeen 161cm.. Hmph. Pidän käsitöistä ja näpertelystä. Rakastan duuniani Suomessa ja mulla on ikävä sitä. Tällähetkellä tosiaan matkustelen Australiassa ja sen takia pidänkin tätä matkablogia ;)
Synnyin Tampereella 1990 ja asusteltiin siellä viisi vuotta, jonka jälkeen muutettiin Kotkaan. Arvatkaa olinko jälkikäteen pitkään katkera porukoille! Rakastan sitä kaupunkia. Mutta toisaalta.. Tällähetkellä ei tunnu ahdistavalta ajatukselta palata Kotkaan ja vaikka pysyäkin siellä. Puoli vuotta sitten en tiennyt mitään kamalampaa, kuin Kotkaan jumahtaminen. Kaikki kouluni olen siis käynyt Kotkassa, peruskoulun Metsolassa ja lukion Kotkansaarella. Olin perus keskiverto, toisaalta enpä kamalasti koulun eteen tehnytkään. Lukion kävin neljässä vuodessa (virhe! Mikä motivaatio? Neljäntenä vuonna sitä ei näkynyt.) ja kirjoitin tylsät c:n paperit. Päättötodistus on parempi. Kursseja oli kasassa kai 100.
Olen harrastanut joskus kersana vähän kaikennäköistä näyttelemisestä jumppaan ja piirrustuskoulusta jalkapalloon. Partio oli kuitenkin ehdottomasti ylitse muiden. Se oli elämä ja sieltä ovat valehtelematta parhaat muistot ikinä. Sitten se jäi, enkä ole kolmeen vuoteen aktiivisesti tehnyt mitään asian eteen. Suurin tekosyyni on ollut duuni, jonka vuorot menevät pahasti päällekkäin illalla pidettävien kokousten ja viikonloppumenojen kanssa. Ja sitä ennen kun kävi töissä ja koulussa, se oli ihan kamalan rankkaa. Ei jäänyt aikaa muulle. Tällähetkellä en siis harrasta varsinaisesti mitään. Käsitöitä ja autolla ajamista ei lasketa. Tai goonia vielä vähemmän..
Siinä kai noi eniten perus ja silleen..
Sitten luonnejutut ja mistä pidän jutut.. Ne vaihtuvat päivittäin. Pidän vähän kaikesta, mutta tarpeen tullen inhoankin vähän kaikkea. Luonteeltani olen mukava, sosiaalinen, ystävällinen ja seikkailunhaluinen. Ja seuraavana päivänä vittumainen, itsekäs, hiljainen ja ujo. Tiedän olevani maailman napa ja käyttäydynkin sen mukaan, paitsi niinä päivinä, kun tiedän, etten ole mitään. Mulle on joskus sanottu, että vaikuttaa että olen vähän hukassa. Voi olla, mutta en anna sen haitata. Sehän tarkoittaa, että kaikki ovet ovat auki.. siellä jossain, kun ne vain löytää. Tiedän olevani vähän tuuliviiri..
En tosiaan tiedä, mikä musta tulee isona. Tai mitä elämältäni haluan. Välillä haluan palata Suomeen vain tehdäkseni puolivuotta mitä tahansa duunia, mistä saa rahaa ja lähteä uuteen reissuun. Toisaalta taas olisiko vähän siistiä mennä opiskelemaan (joo, en tosiaan tiedä mitä) tai hankkia oikea työpaikka, oma koti ja koira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti