16.9.10

15:35

Kalgoorline oli nopeasti nähty. Saavuttiin sinne eilen illalla pimeän aikaan..Tai siis, että pimeä taas löysi meidät sieltä, yllätti inhottavasti kuten yleensä. Etsittiin leiri ja keitettiin nuudelia, etsittiin mäkki ja hengattiin netissä. Tavallaan ärsyttää, ettei voi reissata rauhassa, kun pitää hoitaa myös tulevia asioita suunnitelmien vaihtelevuuden takia. Tavallaan kuitenkin odottaa tulevaa paljon, eikä jaksaisi reissata ollenkaan, vaan hypätä suoraan siihen. Hankalaa.

Tänään oli tarkoitus kierrellä Kalgoorlinea sitten enemmänkin ja yritettiinkin. Tarkoitus oli käydä museossa ja taidenäyttelyssä (kulttuuria, wipii), mutta museota ei löydetty, ratsastustalli ainoastaan ja taidemuseo näytti kodilta..Hmm, jos siinä olivat paikalliset nähtävyydet, niin tervemenoa.

"Takaseinältä" voisi suurennuslasin kanssa löytää koneita.

Soli syvä ja laaja.

Ja niitä koneita.

Super Pit oli kyllä vaikuttava. Sekin siis on niitä paikallisia nähtävyyksiä - ainoa mainitsemisen arvoinen. Kalgoorline kun on kaivoskaupunki, siellä on siis kaivos..Suhteellisen iso sellainen. Maailman suurin ihmisen aikaansaama kuoppa. Ja olihan se vaikuttava! Tai siis, se, ettei sen kokoa oikein voinut käsittää, oli vaikuttavaa. Alhaalla ja seiniä kiipeämässä näki koneita, jotka olisi nopeasti arvioinut leikkikoneiksi. Kun kuitenkin tiesi, että se on oikea kaivos, luuli niiden olevan henkilöauton tai traktorin luokkaa..Olivat kuitenkin sen verran isompia, että renkaatkin aikuista miestä korkeammat. Että sellaisia leikkikoneita.

Kalgoorliessa voisi olla kurjaa asua..Perthiin on 600km ja sielläkään suunnassa ei ole muuta kuin Perth. Voisi tuntea olonsa aika eristetyksi, jos eläisi oikeasti keskellä ei mitään - Pyhtääkin vaikuttaa mieluisalta paikalta asua sen jälkeen. Kuvittelimme Jaskan kanssa kerran kuussa saapuvat täydennysrekkaletkat ja muuta vastaavaa..Heh.

Mutta oikeasti oli todella sympaattisen oloinen kaivoskylä. Nätin näköistä ja idyllistä..Toisaalta. Toisaalta taas näytti siltä, että sekin on parhaat päivänsä nähnyt. Paljon hökkeleitä ja alkoholisoituneita aborginaaleja. Ei yhtään niin herttaista.

Nyt ajellaan kohti Balladoniaa. Se on kai tämän päivän päätepysäkki, pimeällä kun on kenguruita joka mutkassa, ettei niiden päältä voi välttyä ajamasta..Ja pah - vieläkään olla nähty yhtäkään elävää sellaista. Nyt on tiellä taas kenguru, emu ja - tälläkertaa myös - kameli ja lehmävaroitus..Mielenkiintoista! Ehkäpä tälläkertaa näkisi jotain muitakin kuinlampaita ja papukaijoja..

Eilen nähtiin yöpaikalla kyllä paljon taskukokoisia citykenguruja. Myös harvinainen musta kenguru. Kamera oli kyllä mukana, mutta valitettavasti kaikki kuvat ovat vähän kaukaa otettuja ja..Eikun niitä ei ollutkaan. Mutta toisaalta, oli pimeää ja ne olivat kaukana, kuvissa olisivat näyttäneet ehkä pupuilta.

Liikutaan taaskin kentättömällä alueella. Ja sitä tulee tulevaisuudessa olemaan varmaan lisääkin. Sinänsä rentouttavaa, mutta juuri kun pitäisi olla yhteydessä ulkomaailmaan..Ei välttämättä parhain sauma.

Junameininkiä keskellä ei mitään.

Leirielämää.

Road Kills (aka Raato Kriketti), Sidney - Perth

Jaska
10, neljä kengurua ja lintu.

Ch.
16, viisi kengurua, lintu ja lammas.

Plus sitten yksi ekstrakengurunraato, jota ei laskettu kummankaan hyväksi.