maanantai 6. syyskuuta 2010

Edullisia aurinkolaseja ja kelloja

5.9.10 04:18
Heha,
Tän päivän suuret seikkailut kai tapahtuivat ystävällisen ja luotettavan miehen kanssa, samoin nyt sekunti sitten, ennen kuin saavuttiin hotellihuoneeseen.

Käveltiin rauhassa Nathan roadia, kunnes vastaan tuli katukaupustelija ”pidattekö merkkilaukuista ja kelloista?” No toki, mutta ne ovat ihan hieman liian kalliita meille. ”Ei haittaa, tuolla on liike, mikä myy kopioita kaikista merkkituotteista. Kelloja, laukkuja, vaatteita..” Joo, mutta ei kiitos..(Tai..Minne tälläisella epäilevällä asenteella oikein pääsee? Ei minnekään) Mikäettei. ”Tulkaa, tulkaa.”

Kaveri  vei meidät ensin sivukujalle, sen jälkeen sivukujalle siitä..Pimeään käytävään, monet rappuset ylös ja kolmen lukitun oven taakse. Matkalla ehdittiin miettiä Jaskan kanssa, että mikähän ihmiskauppias täällä näin syrjäisellä paikalla oikein asuu. (Liian epäilevällä asenteella ei pääse minnekään, mutta liian uteliaalla sitten taas mahdollisesti hautaan) Ilmeisesti kahden neliön ”liikehuone”. Siellä oli joo laukkuja, kelloja ja aurinkolaseja. Ensin meille koitettiin kaupata kelloja, turhan kalliita feikeiksi.  Tarinan päätteeksi saatiin ostettua kahdet aurinkolasit (minulle Armanit ja Jaskalle Policet) 250hk$ yhteensä..Sinänsä mutta toisaalta. Olivathan kummatkin aivan mielettömän siistit ja kauppiaskin oli luotettava hämäräkauppias ;) .

Päivän aikana käveltiin pitkä matka hotelliltamme Nathan roadin päähän, ”keskustaan”. Heh, meidän huudeilla talot näyttävät ränsistyneiltä ja kaikki kaupat ovat lähinnä kioskeja. Selvästi huonovaraisempaa seutua. Kun taas käveli Nathan roadia alas, tuli vastaan kokoajan hulppeampia ja hianompia rakennuksia. Liikkeet olivat ostoskeskuksia ja niissä myytiin lähinnä merkkituotteita (todennäköisesti aitoja, sisälle ei uskaltauduttu yhteenkään). Syömässä käytiinv aihtelun vuoksi Pizza Hutissa.





Myöhemmin illalla istuttiin Jaskan kanssa pitkään hotellin ulkopuolella nauttien kaljaa, saksalaista Bear Beeria ja tanskalaista Goldia. Kannatti tänne asti lähteä nauttimaan eurooppalaisia kaljoja, mutta kyseiset olivat juuri niitä, mitä Ken meidän ostoskärryymme lykkäsi.
(Kumpikin osti kaksi Bear Beeriä ja kolme Goldia, koska ne nyt olivat halpoja (kuten Ken meille mainosti). Ken kysyi kassajonossa, onko tuossa juomat kolmeksi päiväksi. ”Nääh, saahan sitä ostettua myöhemmin lisää” Meinasitteko juoda nuo muka yhdessä illassa? ”Nojaa..Vähän niin kuin..” Juottepa te paljon kaljaa. Ehkä se suomalainen juomakulttuuri toisten silmään pistää..?)

Hotellimme edessä, vähän matkaa katua alaspäin, oli mukava kivetysmeininki, jossa oli hyvä istuksia. Jossain vaiheessa aloin katsoa, kun toisella puolella tuntui näkyvän vilinää. Joko tosi iso ja nopea koppakuoriainen tai jotain muuta. Se oli siis jotain muuta, pikkunen torakkaparka, mikä meni aivan paniikkiin salamavalosta ja jähmettyi ja kyhjötti. Näin ensimmäisen torakkani!



 Kai sekin jotain on. Ja onneksi ihan luonnossa vapaana, eikä esimerkiksi hotellihuoneessamme. Kaunakaapit ovat ihan tarpeeksi, torakoita sängyssä..En ehkä nukkuisi.

Nautimme olutta myös paikallisella koripallokentällä. Se on kadun toisella puolella edellisestä paikasta, joten hurjaa muuttoliikettä ei tapahtunut. Koripallokentän vieressä on penkkejä, joiden yllä on katos. Ne vaikuttivat hieman muuttopäätökseen. Koko päivänä ei ollut oikeastaan satanut, vaikka ilma olikin ollut kostea. Korkeintaan muutamia pisaroita tihkuna. Sama meininki jatkui nyt illallakin, pieni sadekuuro oli, mutta se olikin sitten ainoa. Koripallokentällä naapurijengissämme oli kuulemamme mukaan kitaristi, ainakin olimme kuulevinamme kitaran äänen. Kitaristi tosin ehti häipyä ennen väliin tuloamme (todennäköisesti onnekseen).

Kaikenkaikkiaan ilta oli melko rattoisa. Taisiis, että käveltiin alkuilta mielettömästi edestakaisin, mutta myöhemmin illasta sitä sai rauhoitettua istuksimalla. Keskimäärin siis kävelyä oli sopivasti, samoin istuksimista. Sinänsä harmittaa, että seuraava ilta on viimeinen täällä..Toisaalta sitten innostaa, että sitten vasta reissu alkaa! J Päästään varsinaiseen määränpäähän, Australiaan, missä oikean seikkailun on määrä vasta alkaa.

2 kommenttia:

  1. Nähtiin toinenkin torakka, se Australiassa..Se oli selällään ja näytti kuolleelta, mutta välillä heilutteli jalkojaan ja sarviaan.

    VastaaPoista