..taskussa leipää ja ruokaa vaan..(?)
Ei siis mitään hajua, miten toi jatkuu. Mutta kuitenkin.
Tämä on siis kai viimeinen viikkoni töissä aim cafessa. Hahaa, sitten lähdetään vaan kiertelemään maailmaa. Nojoo, eli tarkoitus on etsiä lisää työtä sitten kyllä. Ja se vähän ehkä huolestuttaakin. Mutta toisaalta mietittiin, ei ole mitään järkeä pysyä Sydneyssä, jossa asuminen syö kaiken palkan. Viiden viikon päästä oltaisiin todennäköisesti suunnilleen samassa tilanteessa, ainoastaan viisi viikkoa myöhemmin ja ilman sitä, että töistä pitää irtisanoutua.
Pomo ei luonnollisesti tykännyt. Oli kuitenkin arvannut tämän koittavan, mutta ei näin pian. Jos olisin itse työnantaja, ehkä vihaisin backpackereita. Vähän turhan liikkuvaa porukkaa. Mutta toisaalta, itse backpackerina.. Elämä on, enkä mä täällä ole uraa luomassa. Parempi mennä jonnein muualle, josta löytyy sitten töitä kummallekin. Ehkä nyt vihdoin jotain fruit pickingiä tai harvestingia. Ja koska on auto, ei ole paikalla väliä! Tai sitten lähdetään Melbourneen. Se olkoon meidän turvasatama.
(Jonnella siis on perhetuttuja siellä. Jee.)
Eipä tässä oikein muuta sen mullistavampaa ole tapahtunut. ABN ja TFN on vieläkin saamatta (ja hakematta uudestaan, meinasin tänään ottaa itseäni niskasta kiinni, mutta en muistakaan Joshin osoitetta ulkoa. Hyvä minä. Huomenna sitten.), muuten on ehkä kaikki paperiasiat hoidettu. Hostellia pitää ehkä jatkaa vielä parilla päivällä (perjantaihin tai lauantaihin), että saan työt hoidettua täällä. Vaikka mikäpä sitä autossa asuessakaan.. Vähän ikävä autoaikoja. Pikkuhiljaa olen asunut yli puolet aussiajasta kuitenkin taas hostellissa, kun siitä ajasta, mitä Jaskan kanssa matkasin ja jonkun aikaa vielä sen jälkeenkin, hostelliöitä oli vain viisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti