Tralalalalangon

Eilen oltiin Traralgonissa, nyt ollaan Morwellissa. Sitä ennen ehdittiin viettää aikaa Nicholsonissa ja Rosedalessa. Täältä on enään öbaut 130km Melbourneen ja sitä ennen ajateltiin pistäytyä Walhallassa.

Nicholsonissa oli pienveneranta ja paljon pelikaaneja. Ja kamalan kuuma, siellä käytiin uimassakin, jopa minä uskaltauduin. Illalla katsottiin autossa sisällä piilossa hyttysiltä Amerikan Dadia ja siksi en ole mitään etukäteen kirjoitellut, koska koneesta loppui vähän kuin akku ja ollaan oltu taas huono-onnisia mäkkäreiden töpselipaikkojen kanssa.
(Täältä säkällä löydettiin yksi töpselipaikka katonrajasta, jonne en itse yletä edes laittamaan töpseliä. Shäälittävää.)
(Jonne haluaisi tulla koneelle lukemaan sähköpostin. Älkää kertoko sille, että mulla on näinkin tärkeää tekemistä, jos päästän sen nyt, menetän kaiken kirjoitusfiiliksen.)

Jäätiin mäkkäristä tien toiselle puolelle yöksi eilen sen jälkeen, kun oltiin käyty varmistamassa, että täällä on töpselipaikka. Ihan vaan, että aamulla päästään sitten juomaan aamukahvit tänne sujuvasti. Juotiin Jääkahvia vaihteeksi ja olihan se ihan hyvää. Vähän pettymys vaan, että nämä täällä eivät yritäkään tehdä sille mitään, ottavat jääpalat jääpalakaukalosta ja kaatavat kaupasta ostetun jääkahvin lasiin. Kermavaahdon pursottavat ihan itse paineilmakermavaahtotursottimesta.

Hypitäänkö me vähän aiheessa? Ei kai yhtään.

Leikittiin Jonnen kanssa välissä pari päivää, että oltaisiin riidelty/oltu mykkäkoulussa. Kyllästyttiin kuitenkin siihen ja nyt ollaan ihan vaan ällöttäviä taas. Jee. Harvinaisen raskasta matkustaa jonkun kanssa, jos tunnelma on kokoajan kireää ja räjähdysherkkää, nimimerkillä kokemusta on Perth-Sydney -matkalta. Huh.

Viereinen kuva taas on Rosedalesta. Siellä soittelin taas kitaraa pitkästä aikaa ja 'opin' uuden soinnunkin..Vielä kun opin painamaan sormilla tarpeeksi kovaa, että se kuulostaakin joltain, eikä vain kuolleelta. Ehkä vielä joskus.
Harjoitusta, harjoitusta! Niinpä, mutta se on vaikeaa, koska olen huono priorisoimaan tekemisiäni! Jos mulla on hyvä kirja kesken (taas, miksi sitä pitää aloittaa uusi aina samantien edellisen päätyttyä), Tukikohta (Josta olen melko varma, että olen nähnyt leffan tai jotain..?), kirjoitella pitäisi yrittää silloin tällöin, ruuan tekoa ja ihan vaan yleistä hengailua.. On sitä hankala saada aikaa vähän kaikelle. Ja varsinkin, kun Jonne sitten soittaa vieressä ja itse masentuu, kun ei osaa kuin muutaman soinnun..Höh.

Yritin ottaa kuvaa väreistä, mitä kuvassa pitäisi näkyä.. Mutta ei se onnistunut, näyttää aika harmaalta, ei vihreän kirjavalta, niinkuin kuuluisi. Voitte kuvitella siis, että vasikka, mikä ehkä suurennuslasin kanssa löytyy keskeltä kuvaa, on kuvan pääpointti. Kiitos.

 Traralgonissa käytiin lähinnä vain kaupassa ja mäkkärissä. Mäkkärissä (taas) sen takia, että oltaisiin päästy koneelle. (Ja vähän sen takia, että saatiin syödä siellä.) Siellä ei kuitenkaan ollut pistorasiapaikkaa (taaskaan) ja päädyttiin vain syömään siellä. Ähkyksi asti. Otettiin Family Value Dinner Box, missä siis on kaksi pientä BigMac-ateriaa, kaksi pientä juustoateriaa, kaksi medium juomaa ja kaksi pientä juomaa. Ja kuusi nugettia. Ja omn, nyt ei vähään aikaan sitten tarvitsekaan syödä mäkkärissä.

Kaupasta ostettiin maitoa. (Nojoo ja kaikkea muuta perussapuskaa, mutta siitä mulla ei ole enempiä kerrottavia.) Maito on ihan luksusta täällä koska ei ole jääkaappia. Ja siitä syystä juoduttiin juomaan se samantien. Se on jännä, miten huomaa, että joitain ihmeasioita tulee kamala ikävä vain silloin, kun niitä ei saa. Esimerkiksi maito. Silloin kun asuin omassa kodissa, en mä sinne oikeastaan ikinä ostanut maitoa, eikä sitä ollut ikäväkään. Täällä näen päiväunia maidosta. Niin ja ruisleivästä tottakai! En ymmärrä, miksei siitä ole tullut jotain terveysvillitystä ulkomailla kaiken maailman terveysmarjojen sijaan..

Eilen yritettiin etsiä elämää täältä.. Mutta ei sitä löytynyt. Kamalan kuollut paikka näinkin pieneksi paikaksi, eilen kuitenkin oli (kai) perjantai. Meinaan, että Orbostissa oli arki-iltana enemmän menoa kuin täällä, ja se kuitenkin oli pieni kylä. Mentiin siis vain aikaisin nukkumaan ilman mitään ihmeellisiä humputteluja.

Tähän mennessä, kun olen näinkin pitkälle saanut kirjoitettua, Jonne on jo ehtinyt kyllästyä ja lähtenyt takaisin autolle. Olen huomannut, etten vieläkään pysty maksamaan jotain tullijuttuja (joo, älkää kysykö, en oikein itsekään tiedä), koska nyt multa puuttuu vielä joku numero (rakastan sinua Byrokratia!). Ja oppinut uuden, mullistuksellisen asian kun lisään kuvia (vaikka sen oikeasti opin jo viimekerralla). Niitä kuvia oikeasti kannattaa pienentää siitä alkuperäisestä koosta, latautuvat huomattavasti nopeammin jopa kaikkeen siihen vaivaan nähden, mitä täytyy nähdä niiden pienentämisekseen (haha).

Ja koska oikeasti, nyt kun katsoi kelloon, tajusin, että olen roikkunut koneelle aika pitkään tekemättä mitään muuta, kuin hengannut fb:ssä ja kirjoitellen tätä, tulin vähän siihen tulokseen, että vaikka kerrankin tekisi mieli jaaritella ikuisuuksia, ei se ehkä ole tarpeellista.. Koska perjaatteessa on ihan oikeitakin asioita, mitä pitäisi saada hoidettua.

Yritän taas mahdollisuuksien mukaan päivittää tänne. :)