Kärpäspaperiloukkuja..

Hyvin alkanut päivä tänään.. Tai päivä sinänsä alkoi hyvin, heräsin suhteellisen pirteänä, kävin suihkussa, söin aamupalaa ja meikkailin ja valmistauduin töihin. Löysin kuolleen hiiren takaeteisestä ja heitin sen roskikseen. Hiirenmyrkyt alkavat pikkuhiljaa tuottaa toivottua tulosta, ehkä kohta ei ole enään yhtään järsijää tuhoamassa omaisuutta.. Kunhan vaan eivät sitten jäisi seinien sisälle haisemaan vaan osaisivat ulos, tai näkyvälle, että ne tajuaa sitten korjata pois. Hiirenmyrkyt <3

Tavallaan siis olen enemmän hiirenloukkujen kannattaja kuin myrkkyjen. Myrkyissään hiiret kuolevat minne sattuu, joku viaton kissa raukka saattaa syödä ne ja saada osansa myrkyistä.. Ja loukut yleensä (kun mietitään perinteistä Tomista ja Jerrystä tuttua juustosyöttistä hiirenloukkua) kai tappavat hiiren välittömästi. Meillä ravintolassa on käytössä hiirenloukkuja. Ymmärrän, että ne haluavat vielä enemmän päästä siimahännistä eroon ja vielä vähemmän haluavat niitä nurkkiin haisemaan.. Mutta herranen aika, mitä ovat sellaiset hiirenloukut, joihin hiiri tarttuu kiinni!

Kaikki tietävät kärpäspaperin? Se on tahmeaa ja kärpästen on tarkoitus jäädä siihen kiinni: niistä pääsee kätevästi eroon niin. Mutta hiirenloukku toimien samalla periaatteella? Nyt jo kahteen kertaan olen töissä saanut korjata hiiriä roskikseen sellaisesta loukusta.. Toinen oli muutama viikko sitten, se oli kuollut, luultavasti nääntynyt nälkään tai kuollut pelkoon tai johonkin.. Ei kuitenkaan ihan nopeasti tai kivuttomasti, mitä päättelin siitä, että oli koittanut nylkeä itseään elävältä yrittäessään repiä itseään irti liimasta. Ja toiseen törmäsin tänään, se ei ollut vielä edes kuollut, rimpuili ja katsoi anovasti nappisilmillään, turkki silläkin osittain irti ruumiista kiinni liimassa. Voih, vähänkö sattui sydämeen! En mä kuitenkaan sitä tappaa pystynyt kaikesta huolimatta.. Voisi kuvitella olevan inhimillisempiäkin tapoja päästä eroon hiiristä?

Nojoo, jätetään ne hiiret nyt oman onnensa nojaan, toivotaan niille kuitenkin parasta ja että tajuavat pysyä kaukana ikävistä jutuista.

Töissä oli taas vaihteeksi kuollutta. On ollut nyt joka päivä lauantain lounasajan jälkeen. Olen ollut töissä bistrossa sunnuntain ja maanantain ja siellä hiljaisuus oli syynä lähinnä siitä, että töissä oli vain liikaa ihmisiä. Vähemmälläkin olisi todellakin pärjännyt, oli vain jokin public holida ja pitkä viikonloppu, niin olivat kai luulleet ihmisten tulevan ulos ruokailemaan todennäköisemmin kuin normaalisti.

"Yksin" elely täällä kimppakämpässä on sujunut hyvin. Ihanaa saada välillä omaa aikaa ilman, että tarvitsee ottaa toista huomioon tai muuta. Heh, itse olen ainakin niitä ihmisiä, jotka viihtyvät loistavasti vain ihan omassakin seurassa! Ja tosiaan, "yksin", kun ottaa huomioon, että kämpässä pyörii kuitenkin kolme muutakin ihmistä. Korjaan: kämpässä pyörii neljä muutakin ihmistä. Saatiin tänään uusi kämppis.

Hämppy eestä..alta?

Toinen hämppy takaa..päältä?

Ja vielä yksi hämppykuva. Bongasin niitä yksi ilta takapihalta, kun käytiin tutkimassa outoja ääniä.. Oudon äänen lähde oli katolta valuva vesi.. Sitä tuli kuin saavista kaataen, ei mitään hajua kuitenkaan mistä. (Ja ei, ulkona ei satanut.)

Haluan kanssa esitellä meidän ihanan kylppärimmme <3

Suihkussa on ihanat.. nupit? Miksi noita sanotaan? Mulla on kotona samaa sarjaa imukupilliset pyyhekoukut. Siihen noi ovat kätevät, veden lämmön säätelyyn yms. ei. En vieläkään voi ymmärtää, miksi täkäläiset niin rakastavat hot 'n cold hanoja.

Kuva suihkusta itsestään.. Kuuletteko tekin sen huutavan kosteusvauriota? Nooh, parempi kuin ei mitään ja tuleehan siitä kuitenkin lämmintä vettä! Wohoo.